sunnuntai 28. elokuuta 2011

Sunnuntaita



Tämä aamu alkoi käsitreenillä Kausalassa. Samuli Koutajoki treenautti sen minulle kiertoharjoitteluna; 4 liikettä putkeen, 3 kiertoa. Ensin hauis, sitten ojenajaliikkeet. Tuo oli juuri sopiva uudenlainen ärsyke lihaksille, sai todella hyvän paineen ja tuntuman, mikä tottakai nostatti myös mielialan kattoon :) Kiitos Samulille, tuo juuri sopiva buustaus ennen viimeistä varsinaista treeniviikkoa ennen Jyväskylää. Motivaatio tekemiseen on tällä hetkellä korkealla, päiviä niin vähän jäljellä, että tämän rutistaa kyllä keskittyneesti loppuun!

Perjantaina kokeiltiin valmentajan kanssa vähän uudenlaista viimeistelytekniikkaa kilpailuihin, ja lauantai-aamuna oli kuntokatselmus...tällä kertaa kunto näyttikin oikein hyvälle, eli nyt muutaman kokeilun jälkeen on taas vähän paremmin tietoa, miten minun kroppani reagoi. Tämä totta kai helpottaa vähän myös henkisesti, ja arvostan todella valmentajani Elorannan Teemun omistautumista tälle projektille. En ole missään ninessä helppo valmennettava, kun otan niin paljon stressiä ja paineita siitä teenkö tarpeeksi ja riittävän hyvin, silti minulla valmentaja joka väsymättä kuuntelee, välittää, rohkaisee...


Tuossa muutama viikko sitten otettu selkäkuva...asentoja treenattava edelleen ihan hulluna kyllä...


Jyväskylään lähtee kilpailemaan myös toinen Teemun valmennettava, CBB-tulokkaissa kilpaileva Sami Pätäri. Sami on kovassa kunnossa ja omaa hienon rakenteen ja lihasmassan, eli hyvältä näyttää :) Lisäksi Sami on  todella omistautunut lajille, valmistautuu kilpailuihin uskomattoman hienolla asenteella ja toivonkin hänelle kovasti menestystä kilpailuihin! Pätärin kanssa keskusteleminen tsemppaa aina tehokkaasti, vetää nöyräksi seurata sivusta sitä kuinka toinen käy samaa prosessia läpi, vailla valituksen sanaa väsymyksestä huolimatta.

Mukava lähteä kisareissullekin kun meillä näin hyvä porukka koossa!


Kuvia Samista 14vrk ennen kilpailuja. Go Sami! Kovasti tsemppiä vielä viimeisille päiville ennen Jyväskylää :))



Ehdinpä lauantaina käymään Samin kanssa Gracie Barra Finlandin salilla Kuusankoskellakin, tein päivän kakkostreenin, aerobista kyykkysarjoin, suorinjaloin maastavedoin jne. Tuolla salilla ihan mieletön jalkaprässi, liikerata pitää todella hyvin lihaksissa jatkuvan jännitteen, tuo lukeutuu suosikkilaitteisiini ikinä! Välillä löytää tuollaisia helmiä, koneita jossa saa täydellisen tuntuman. Eli kannattaa käydä katsastamassa tuo sali kyllä, sali muutenkin varusteluiltaan hyvä ja sinne pääsee magneettikortilla, mikä aina iso plussa!

Kylläpä teksti on nyt positiivista, mutta tämä viikonloppu on ollut kaikin tavoin motivoiva ja mieltä nostattava, mikä tähän väliin tuli todella tarpeeseen, kun kisoihin enää kaksi viikkoa. Viime päivinä on tullut mietittyä paljon sitä, kuinka onnekas olen ihmisistä ympärilläni. Suurenmoisia, inspiroivia persoonia, jotka tekevät elämästäni rikkaan... "Välillä" sitä on etenkin näin kisadieetin tohinassa niin keskittynyt itseensä, että unohtaa kertoa ihmiselle ympärillä kuinka merkityksellisiä nuo ihmissuhteet ovat. Eli kiitos lähipiirille :))

Loppuun vielä videonpätkä tämän viikon olkapääjumpasta:


perjantai 26. elokuuta 2011

Loppuviikon fiiliksiä

Tänään heti aamusta kävin valmentajan kanssa tekemässä etujalkajumpan täällä Kouvolassa. Oikein hyvän treenin saikin tehtyä, toistot tehtiiin edelleen räjähtävämmin, lyhyillä palautuksilla. Loppuun vielä vähän pohkeita ja vatsaa. Jalat ovat olleet todella tukkoiset ja väsyneet viime aikoina, lyhyt, napakka treeni meni kuitenkin sopivasti perille ja tuntui pikemminkin palauttelevan kinttuja...



Edelleen on vaikea tottua siihen, että oma kunto ei etene tasaisesti, vaan välillä on viikkoja, jolloin kaikesta tekemisestä huolimatta homma pysähtyy ja välillä tapahtuu todella selviä harppauksia eteenpäin. Kuten olen aiemminkin todennut, itselläni stressi näkyy heti kropassa, ja niin jälleen tällä viikolla. Jatkuva kiire ja itselle asettamat paineet saivat pinnan todella kireälle ja keho muuttui todella nesteiseksi. Paino nousi jonkun verran ja peilikuva suoraan sanoen v..utti, mikä ei ainakaan stressiä helpottanut...



Onneksi mieliala on viikon edetessä noussut selvästi, kiitos jälleen korvaamattomille tukijoukoille ja kaikki tekeminen tuntuu taas motivoivalta, nesteisyys alkaa helpottaa jne. jäljellä on enää niin vähän dieettipäiviä, että loppuajan aionkin pyrkiä rauhoittamaan paremmin. Tämä on prosessi, josta haluaa myös ehtiä nauttimaan, dieetissä on paljon hyviä puolia, monia kasvamisen ja itsensä ylittämisen käännekohtia, jäljellä olevat päivät haluaisin ottaa rauhassa tunnustellen ja itse olennaiseen keskittyen, ilman jatkuvaa säätämistä ja sähellystä...

Viikon motivaatiohuippu oli tapaaminen Tolosen Lauran kanssa Lahdessa kuntokeskus K&M:llä. Treenattiin yhdessä kädet, jonka jälkeen näytin asentoja ja kävelyä sekä fysiikan tämän hetkistä kuosia Lauralle ja Koutajoen Samulille. Tapaaminen antoi taas paljon ajattelemisen aihetta, työkaluja niin itse esiintymiseen, kuin siihen miten löytäisin varmuutta tekemiseeni. Laura valoisalla ja valloittavalla olemuksellaan on ihan uskomaton positiivisuuspatteri :)



 Viikonloppuna luvassa jälleen paljon mukavaa ohjelmaa, tapaamisia ystävien kanssa sekä treenejä loistoseurassa :) Nuo treenit teen vielä suhteellisen kovaa, seuraava viikko onkin selvästi pidempää sarjaa, treenitempon ollessa napakka ja viimeinen viikko ennen kilpailuja puolestaan kevyempää jumppailua.

Asentoja ja kävelyä on treenattava edelleen ahkerasti, venyttelyyn ja lihashuoltoon panostan muutenkin ajan kanssa vielä nykyistä enemmän ja pyrin olemaan armollisempi itselleni ja RENTOUTUMAAN silloin kun se mahdollista :)

Meidän perheessämme koirani Viivi osaa sen taidon hyvin...tänäänkin olin jo herännyt, käynyt suihkussa, syönyt aamupalan ja koira piti mennä herättämään sängystä kun se on "vähän" aamu-uninen...ja terrierit ovat muka aktiivisia koiria ;)






sunnuntai 21. elokuuta 2011

Pohdintoja...



Loppuviikko on mennyt yhtä kiireellä kuin viikko alkoikin...välillä tuntuu, että vuorokaudesta loppuvat tunnit ihan kesken, sitä säätää ja sählää juosten sinne tänne, eikä kuitenkaan päivän päätteeksi ole kovin kummoista saanut aikaan :D Näin dieetillä päivät rytmittyvät syömisten ja treenien ympärille, välissä pyrkii hoitamaan juoksevia asioita ja sosiaalisia suhteita ja joka päivä tuntuu että päivä katoaa jonnekkin kuin varkain...

Kunto elää todella paljon tässä vaiheessa, välillä vaikea löytää syytä sille, miksi joinain päivinä fysiikka näyttää paremmalta, joinain päivinä suorastaan menevän takapakkia...Onneksi tässä aikaa hakea säätöjä vielä kohdilleen. Muutenkin pitää kiristää tahtia loppua kohti, itse toivoisin fysiikan olevan paljon siistimpi tässä vaiheessa kun kisat jo näin lähellä...



Tänään kävin jumppaamassa käsiä. Ihan hyvä tuntuma kyllä :)) Välillä tulee suorastaan syyllinen olo, kun treenatessa saa vielä ihan hyvän paineen ja tuntuman lihakseen, nälkä ei vaivaa, nukun yöni sikeästi kuin tukki jne. eli fyysisesti kroppa voi hyvin...sitten sitä miettii, että pitäisikö tehdä jotain oikeasti enemmän, ja lujempaa jotta dieetti tuntuisi myös kropassa dieetiltä -nythän lujilla on ollut vain korvien väli- ja tuo ajatus ruokkii epävarmuutta fysiikasta. Periaatteella: koska minusta ei tunnu, että riudun, enhän siis oikeasti voi olla hyvässä kunnossa.

No, tämä näitä päiviä taas :) Kyllä oikeasti saan olla onnellinen siitä, että moni asia on dieetillä mennyt niin hyvin. Etenkin tuo, että nukun edelleen todella hyvin on palautumisen kannaltakin jo tärkeä asia. Ja vaikka mietinkin liikaa välillä asioita ja olen epävarma, olen tämän projektin aikana testannut rajojani monella tavalla, niin fyysisesti, kuin henkisesti. Ja kyllä edelleen olen sitä mieltä, että kilpailupäätös on tuonut elämääni välillisesti rikkautta useammalla tavalla kuin osasin kuvitellakkaan. Pitäisikin opetella nauttimaan tästä matkasta, ei määränpäästä.

Ohessa videonpätkä tämän päivän käsitreenistä :)






tiistai 16. elokuuta 2011

Vajaat neljä viikkoa jäljellä...



Päivät alkavat todella käydä vähiin. Ei montaa treeniä mahdu tähän väliin enää ennen Jyväskylän kilpailuja...
Kunto on kyllä pikkuhiljaa siistiytynyt, erityisesti jalat tuntuvat vihdoin ymmärtäneen, että tässä ollaan dieetillä ja alakropassa näkyvätkin tällä hetkellä ne selvimmät muutokset. Ylävartalo on luontaisesti muutenkin itsellä kireähkö, sen kiristyminen ei näy niin selvästi ainakaan omaan silmään.

Tankkauspäiviä ollut yhä viikottain, muuten hiilarit aika alhaalla. Aerobisten suhteen mennään edelleen aika rennosti tuntuman mukaan. Nyt olen tehnyt myös kakkostreenejä salilla, eli kahta punttia välillä päivässä, se itselle mielekäs tapa nostaa kulutusta.

Fiilikset vaihtelevat samaan malliin kuin ennenkin. Välillä kulkee ihan mielettömällä innolla, välillä usko loppuu täysin. Dieetti on kaikkinensa ollut henkisesti raskaampaa kuin fyysisesti, olen tietyllä tavalla itseni pahin vihollinen, kun painan itseäni alas ja mitätöin kuntoani...terveellä tavallahan tästä kaikesta saavutetusta pitäisi osata löytää tyytyväisyyttä, koska kuitenkin arvostan korkealle ympärilläni muita ihmisiä esim. tämän lajin parissa. Ihmisiä jotka pistävät itsensä likoon täysillä, testaavat itseään niin henkisesti kuin fyysisesti ja saavuttavat tuloksia jotka jäävät haaveeksi niiltä, jotka eivät kykene poistumaan omalta mukavuusalueeltaan...

Viime viikko meni vähän väsyneissä tunnelmissa, ohjelmaakin oli kertynyt taas niin paljon, että virta tuntui välillä kyllä loppuvan kesken :) Onneksi loppuviikosta kullanarvoiset tukijoukot tsemppasivat jaksamaan. Sain perjantain jalkatreeniin piiskuriksi valmentajan, Teemu Elorannan. Tehtiin etureisitreeni normaalia räjähtävämmillä toistoilla, pidemmillä sarjoilla. Hyvin meni perille kyllä, ihan eri vaihde tulee tekemiseen kun joku seisoo vieressä psyykkaamassa ja saa kokeilla uusia treenitekniikoita.

Perjantai-iltana sain vieraaksi yökylään kummityttöni Elviiran 5v. <3 Ohjelmassa oli pipareiden paistoa ja koristelua, leffan katsomista ja karkkeja- siis Elville. Oli kyllä vähän pelottavaa olla kaikkien niiden herkkujen keskellä ja ainut vahtini on 5-vuotias lapsi :D Vähän vaarallisilla vesillä liikuttiin, normaalistihan en pidä lähelläni mitään herkkuja kun olen niin armoton sokerihiiri...
Elvi on valmentajani Teemun tytär, ja hän olikin hyvin kartalla tehtävästään ja kertoikin heti, että " isi laittaa sinut tekemään jonkun rangaistuksen, jos näen, että syöt piparin"...tosin loppuillasta minua houkuteltiin jo pahoille teille, kun Elvi kävi kuiskimassa, että "ota vain pipari, ota pois, ei kerrota kellekkään, kyllä voit yhden syödä" ;)

Lauantaina kävin aamusta tekemässä kotisalilla Kuntokeskus Ykkösellä olkapääjumpan, ja siitä autolla kohti Espoota IFBB:n kilpailuun valmistavalle leirille. Leiriltä sain kyllä hyviä neuvoja esiintymiseen, joka ei ollukaan niin levällään kuin olin etukäteen ajatellut :D Myös asennoista ja fysiikasta sain hyvää palautetta, eli kivi putosi sydämeltä kyllä...etukäteen olin stressannut leiriä kovasti, esiintyminen jännittää aina ja olin huolissani siitä jos saan kritiikkiä lihasmassasta tai kunnon etenemisestä, mutta perusasiat ovat ihan kunnossa. Nyt täysillä keskittyen niihin asioihin, joita minun palautteen mukaan pitää parantaa! Parasta antia leirillä olivat muut tytöt, ihania, kannustavia ihmisiä!

Sunnuntaina kova käsitreeni Kausalassa Samuli Koutajoen seurassa. Lopputuloksena oli todella hyvin pumpatut (siima)kädet ja vielä paremmin buustattu päänuppi :)) Lähipiirissä on muutama tälläinen ihminen, jotka ammattitaidollaan ja vilpitömällä kannustuksellaan lataavat minut aina hetkeksi täyteen hyvää mieltä ja tunnetta, että tekemisillä on suunta ja päämäärä. Teemun ja Samulin suhteen olen kirjoittanut aiemminkin tuosta, miten heiltä myös henkisesti saan paljon mietittävää ja työkaluja kasvuun sillä puolella, mutta nämä ovat asioita, jotka merkitsevät enemmän kuin tämä laji tai tämä kilpailuprosessi, ja joista olen vilpittömästi todella kiitollinen.

Sunnuntaina ajelin vielä tänne Tampereelle...ajokilometrejä kertyy siis edelleen ihan mukavasti :)
Täällä Sampon kanssa treenejä Wolffilla perinteiseen tapaan. Eilen takajalkoja aamupäivästä. Lihakset tuntuivat sen verran kireiltä, ja olo oli aika kuivahko, että jätin raskaammilla perusliikkeillä puuhastelun pois ja tein treenin eristävämmillä liikkeillä, pumppaavilla toistoilla, lyhyillä palautuksilla.

Illasta reippaana tyttönä taas salille ja puuhastelin kakkosselkää, eli ylimääräinen selkätreeni normaalia jumppaa odotellessa :) Kakkostreenit siitä mukavia, että ehtii tehdä liikkeitä, jotka eivät mahdu välttämättä mukaan normaaliin treeniohjelmaan. Esim. selkätreenissä on niin paljon hyviä liikkeitä, että välillä on miltei raastavaa kun joutuu jättämään liikemäärän kohtuulliseksi normaalissa treenissä ja tiputtamaan monia suosikkiliikkeitä pois...Nyt tein esim. kulmasoutua käsipainoilla, yksi suosikejani muuten, mutta isommilla painoilla toinen olkapää vihoittelee ja muutenkin kun on yrittänyt priorisoida leveyttä paksuuden sijaan, niin soudut jäävät vähemmälle.



Jutta G kuvasi ystävällisesti pätkän -kiitos :) Ja samalla jaksoi taas kannustaa ja tsempata. Jutta kyllä lajin parissa ihailtava positiivisuuspakkaus, hyvä mieli tarttuu väkisinkin ympäristöön! Siinä monessa mielessä hyvä esikuva tämän lajin parissa; mieletön fysiikka ja lavaesiintyminen sekä kyky aidosti motivoida muita!

Tästä tämä viikko jatkuu samaan malliin...loppuviikosta testataan vähän mahdollista viimeistelytapaa kisoja varten, katsotaan vähän fysiikan etenemistä ja asentoja Kouvolassa. Odotan tuotakin mielenkiinnolla :)




sunnuntai 7. elokuuta 2011

7.8.2011

Viikko jälleen päätöksessä...tässä vaiheessa suhtautuu todella ristiriitaisesti ajan kulumiseen; toisaalta helpottaa ajatus, että dieettiviikkoja vähemmän, toisaalta haluaisi saada jostain aikalisän rakennella fysiikkaa ja kiristyä...no, aika kulkee teenpäin kuitenkin vääjäämättä, saa nähdä mikä on tulos tästä puuhastelusta :)



Eilen aamusta kävin tekemässä olkapäätreenin. Valmentaja tuli treenipiiskuriksi, ja todella hyvän treenin saikin tsempattua! Pikku olkapäät olivat ihan tulessa, lopussa pelkkä omien käsien painon nostaminen oli mahdotonta :D Edellisenä päivänä oli ollut hiilaritankkaus, tällä kertaa taas tankkaus toi hyvän paineisen tunteen treeniin, välillä oma ajatus meinasi karata kun kesken sarjan tahtoi huomio itsellä siirtyä kaikkiin uusiin esiin kuoriutuviin yksityskohtiin :) Näkyvistä verisuonistahan pikemminkin rangaistaan arvostelussa, mutta en minä noita voi oikein imaista mihinkään piiloonkaan kun ne luontaisesti yläropassa esillä...

Treenistä suoraan sitten KouFit tapahtumaan jakamaan ihmisille ravinto-ja treenivinkkejä Markus Pöyhösen kanssa. Oli mukava päivä kyllä :) Tapasin paljon tuttuja ja pääsin vaihtamaan kuulumisia. Janni Hussi oli tehnyt ison työn järjestäessään noin suuren tapahtuman. Vielä kun kouvolalaiset olisivat aktivoituneet tulemaan suuremmalla porukalla paikalle, etenkin kun tuotto tapahtumasta menee hyvään tarkoitukseen! Kiitos Jannille ja muille mukana olleille kivasta päivästä!



Kohta käsijumpalle ystäväni Nooran kanssa :) Seuraavan treenikierron ajattelin tehdä pudotussarjoin, yritän saada tähän väliin vielä oikein raskaan treeniviikon, loppua kohti joutuu kuitenkin vähän keventelemään...

Eli, palaillaan! Todella energistä tulevaa treeniviikkoa kaikille! :))

perjantai 5. elokuuta 2011

Kiireinen viikko

Tämä viikko on ollut ihan uskomatonta lentoa paikasta toiseen...olen ajellut ympäriinsä Lahteen, Tampereelle, Hämeenlinnaan, Kouvolaan...pidän suunnattomasti pidempien matkojen ajamisesta, silloin kun tiet suht' tyhjät, rajoitukset sopivan reippaat ja saa luukuttaa hyvää musiikkia täysillä, mutta nyt alkaa autossa istumis kiintiöni olla täynnä. Näin dieetillä jatkuva kiire ja säätö uuvuttaa kyllä aika totaalisesti.

No, paljon on toki saatu aikaankin ja treenattu ihan niin kuin ennenkin suunnitelmien mukaan. Tällä viikolla taas hiukan kovensin treenejä, koska keho tuntui palautuneen hieman, lihashuolto ja venyttely auttaneet siis jonkun verran. Kävin hierotuttamassa Tamperella selkää jälleen Santalan Ristolla, selkä selkeästi vähemmän jumissa jo, hyvä hyvä! Ristolta sain lisäksi hyviä vinkkejä asentoihin kilpailuja varten  :)

Kotona Kouvolassa vuorostaan Elorannan Teemu hieroi jaloista taas kalvoja auki, jalatkin olivat paremman tuntuiset kun edellisellä -todella tuskallisella- hierontakerralla ja niistä sulanut himppusen rasvaakin pois. Toivon, että jäljellä olevat viikot riittävän kropan viimeistelyyn siistiin kuntoon. Pitää vain pinnistää ja jaksaa tehdä täysillä töitä loppuun asti. Muutaman viikon päästä pitää Teemun kanssa testata vähän kehon tankkaustakin kilpailuja varten, jännä nähdä kuinka kroppa siihen reagoi :)

Sain jälleen mahdollisuuden olla valokuvattavana, tällä kertaa kuvaajana toimi Pekka Rautiainen. Seuraavassa muutamia kuvia tuolta päivältä. Kiitän mielettömän hauskasta päivästä ja hienoista kuvista! :)) Liitän lisää kuvia vielä myöhemmin...







Kävin myös Biancanevessa hakemassa kengät kisoja varten ja näinkin samalla kisabikinini miltei valmiina, muutama kivi puuttui vielä. Ensi viikon alussa saankin noutaa ne itselleni. Vähän jännittää mahdunko niihin sievästi, joka tapauksessa otan bikineille yhden tarkistusajan vielä ennen kilpailuja mahdollista muokkausta varten. Tästä olisi tarkoitus kuitenkin vielä tulevan viiden viikon aikana siistiä kuntoa vielä reippaasti...

Viikon aikana myös huollettu kynsiä, muokattu hiuksia kisoja silmälläpitäen, suunniteltu meikkejä ym. Kauheasti tuollaista oheistoimintaa, on se raskasta yrittää saada itsestään ihmisen näköinen lavaa varten ;) Onneksi ystäväpiirissä kampaajaa ja maskeeraajaa, huoltojoukot siis kunnossa tuonkin suhteen!

Huomenna onkin luvassa hauska päivä! Ensin yhteinen aamutreeni valmentajan kanssa, sitten päiväksi KouFit tapahtumaan tänne Kouvolaan :D

maanantai 1. elokuuta 2011

Dieettiläisen arkea...

Kulunut viikko oli taas aikamoista henkistä vuoristorataa, ja se näkyi kropassakin...pitkästä aikaa olin töissäkin illat, ratsastustuntien pito oli taas mukavaa vaihtelua dieettikuvioihin, vaikka ajatuksia oli välillä vähän vaikea keräillä.

Viikon aikana panostin huolella lihashuoltoon, venyttelyä joka päivä tunnista kahteen, kävin hieronnassa, karsin ruokavaliosta lisä-aineita ( pepsi maxin kanssa oli mopo karannut vähän käsistä...) ,pidin jopa yhden välipäivän treeneistä, jotta keho saisi palautua vähän. Treenasin muutenkin pitkästä aikaa kevyemmän viikon, pidempiä sarjoja, vetämättä kroppaa ihan tukkoon. Kaikesta tuosta huolimatta ruho tuntui nesteiseltä ja olo voimattomalta, ja viikon loppua kohti olinkin jo ehtinyt keräämään elämää suuremman ahdistuksen kunnon suhteen...

Lauantaina sainkin sitten todella tarpeeseen tulevan henkisen motivaatioruiskeen, kun kävin Lahdessa K&M:llä treenaamassa selän Tolosen Lauran kanssa. Laura katsoi myös fysiikkaa ja asentoja ja antoi palautetta ja neuvoja.  Tuo päivä oli tähän väliin aivan korvaamaton, Lauralla kyky motivoida ja kannustaa ja antaa palautetta. Hyvä palaute kilpailijalta jonka fysiikkaa ja kisakuntoa itse arvostaa suunnattomasti tuntui todella arvokkaalle. Laura ja Lauran mies Rauli saivat minut liikuttumaan vilpittömällä ystävällisyydellään ja olen kiitollinen siitä, että lajin parissa ihmiset pyynteettömästi antavat omaa aikaansa ja pyrkivät tsemppaamaan muita.

Sain hyviä vinkkejä asentoihin, ja esimerkiksi selän levittäminen tuntui Lauran neuvojen avulla vihdoin aukeavan vähän minullekkin :) Kotiin ajaessani olin yhtä hymyä, stressitaso laski kerralla ja seuraavana aamuna peilissä näkyikin aiempaa parempi kunto kun keho oli luopunut panttaamistaan nesteistä. Minun kohdallani ainankin henkinen puoli näkyy myös fyysisenä vaikutuksena, tuon olen huomannut aiemminkin.

Nyt olenkin jumppaillut taas muutaman päivän Tampereella. Wolffilla eilen käsijumppaa, keho oli aika tyhjä, treeni aika räpiköintiä, mutta koska minulla poikkeuksellinen kevyempi viikko menossa muutenkin, niin eipä tuo haitannut...tässä vaiheessa kun välillä energiatasot voivat olla heikommat, pitäisi näinä päivinä osata tarvittaessa ottaa rennommin kun teen itselleni "vahvempia" lihasryhmiä. Sitten riittävät paukut toivottavasti loppuun asti niihin lihasryhmiin, jotka vaativat eniten töitä. Kädet ja selkä itselläni lienevät vahvimmat, muu ruho vaatiikin sitten töitä senkin edestä :D



Tämä viikko onkin yhtä kiirettä, ajelua sinne tänne, ystävien tapaamista, valokuvauksia jne. Viikonloppuna osallistun vielä fitnessmalli Janni Hussin järjestämään KouFit tapahtumaan. Hatunnosto Jannille hienon tapahtuman järjestämisestä hyvän asian puolesta!! Eli kaikki Kouvolan suunnalla viikonloppuna liikkuvat: tervetuloa mukaan liikkumaan hyvän asian eteen!