Mielen ja ruumiin treeniä :)

Viime aikoina on tuttavien kanssa tullut pohdittua syvällisemmin tätä lajia , niin harrastuksena kuin kilpailumielessä. On mielenkiintoista analysoida, mikä itseään ja muita ajaa eteenpäin ja mitkä ovat eri ihmisten motivaattorit. Minulla on onnekseni lähipiirissä suurin osa liikunnallisia ihmisiä, tämän lajin harrastajia ja kilpailijoita useat, eli voi keskustella lajista rakentavasti. Ja mikä tärkeintä, ympärilläni olevat ihmiset jakavat kuitenkin kanssani samat arvot, eli fitness ei ole koko elämä, ja näemme lajin vaikutukset suurempana kokonaisuutena ja pystymme käsittelemään asioita myös kriittisesti.

Piakkoin joutuu taas itse tekemään päätöksiä kilpailemisen suhteen ja nämä päätökset totta kai vaikuttavat suhtautumiseeni harjoitteluun ja määrittelevät monella muullakin tavalla taas arkeani. Tällä hetkellä treenaaminen on ollut puhtaasti harrastus, mutta siinä vaiheessa kun asettaa konkreettisen kilpailutavoitteen motiivit muuttuvat monella tavalla, halusin tai en.

Tulevaisuuden kilpailusuunnitelmia luotaessa joutuu määrittelemään itselleen useampia tavoitteita. Itse kilpailutilanne ja suoritus lavalla on toki perimmäinen tavoite, mutta väliin mahtuu paljon askeleita, välitavoitteita. Kilpailemisen suurin porkkana on itselleni ollut aina se projektin tuoma haaste koetella rajojaan, ylittää itsensä. Itse kilpailutilanteessa pyrkimys on kohti tietynlaista fysiikkaa ja suoritusta, ei itse sijoitusta. Tämän luulisi olevan henkisesti helpompaa, kuin esim. ehdoton voiton tavoittelu, mutta ei itse asiassa kohdallani ole...

Esimerkiksi edellinen kausi ei sijoituksesta huolimatta ole itselleni mikään huippusuoritus. Koen, että olisin voinut monella tasolla pystyä parempaan, fysiikassa paljon työstettävää, eikä se vastaa osin omia odotuksiani. Muiden asettama arvo fysiikalle -sijoitus - ei siis ole se äärimmäinen onnistumisen mittari. Minun kohdallani tavoitteiden ja mielikuvien asettamisessa on haasteellisinta siis se, kuinka mitoittaa tavoitteeni oikein.

Totta kai tavoitteeni tulee olla riittävän kova, jotta se pitää tekeisen mielenkiintoisena ja jotta haastan itseäni riittävästi. Siinä vaiheessa kun tavoitteet kasvavat kuitenkin liian ylivoimaisiksi, tekemisen ilon sijaan voi pian motivaattorina olla epäonnistumisen pelko, kun resurssit ja realiteetit tulevat vastaan.

Tällä hetkellä siis pyrin löytämään oikein mitoitettuja tavoitteita, harjoittamaan itseäni henkisesti, jotta mielikuvissani ja vaatimustasossani olisin armollisempi. Tässä vaiheessa vielä rennosti nautin tekemisestä, mutta aiempien kisavuosien kokemuksesta tiedän, että dieetin edetessä ajatusmalleja on aina yhä vaikeampi konrolloida. Näin offilla tavoitteeni on vain nauttia lajistani, löytää optimaalinen henkinen lataus joka mahdollistaa suorituksen aikana itsensä haastamisen järkevästi.

Nyt treenaan suhteellisen tiiviillä tahdilla aina siellä väleissä missä ehdin, ensi viikko tuleekin olemaan niin rikkonainen lyhyen ulkomaanmatkan ja juhannuksen vuoksi, että nyt on hyvä ottaa mahdollisimman napakka rutistus ennen "pakkolomaa" salilta.

Tämä viikko on mennyt selkeillä paikkaharjoituksilla, hieman voimapainoitteisemmin, eli lyhyemmillä sarjoilla on menty erityisesti isompien lihasryhmien kanssa. Treenikierto on aika lyhyt nyt kun kaikkia lihasryhmiä ei ole ohjelmassa lainkaan, eli kroppa välillä hieman tukossa kun palautuminen jää lyhyeksi. Käytännössä sama lihasryhmä tulee työn alle noin joka kolmas päivä. Kuitenkin nyt vielä kun kroppa saa polttoainetta riittävästi kun syön niin reilusti, niin näinkin tiukka kierto ohjelmassa on mahdollinen. Miinuksille siirryttäessä joutuu viimeistään kuitenkin väljentämään kiertoa palautumisen turvaamiseksi.


Ensi kuussa sitten arkirytmimme hieman muuttuvat, kun uusi perheenjäsenemme kotiutuu :)) Kasvattajalta saimme kuvan ranskis-neidistä, kyllähän tuo hellyyttävältä näyttää ja en malttaisi odottaa, että tuo kinkkurulla kotiutuu meille :D

Proteiinireseptejä jälleen :D

Maailman helpoin proteiiniherkku, vain muutama raaka-aine, valmistusaika pari minuuttia :)) Näistä banaani-proteiini-paloista tulee todella makeita, jo muutama riittää tyydyttämään jopa allekirjoittaneen makeanhimon...Koostumus on hyvin kostea, palat kannattaa syödä joko suoraan pakkasesta jäisinä, tai jos säilytys jääkaapissa niin suosiolla maistella paloja lusikalla :)

FAST Vanilija-Banaaniherkku

2 muussattua isoa kypsää banaania
50g FAST Bake and Cake proteiinia, vanilija
35g pikakaurahiutale (maku omena-kaneli)
pinnalle mantelirouhetta ja kanelia

-muussaa banaanit
-lisää muut aineet, sekoita. Koostumus riippuu banaanien kypsyysasteesta. Lopputuloksen haluat olevan kosteaa mutta kiinteähköä tahnaa. Lisää tarvittaessa banaania / proteiinia koostumuksen mukaan.
-annostele jääpalamuottiin ja laita pakkaseen muutamaksi tunniksi
-irroita jäätyneet palat muotista, ripottele pinnalle kanelia ja pähkinärouhetta.
-säilytä pakkasessa tai jääkaapissa.

Koska palat sen verran kosteita, päällystän ensi kerralla vielä jäiset palat sulatetulla tummalla suklaalla ja pistän jääkaappiin kovettumaan. Näin tuloksena olisi "proteiinitryffeli" jota helpompi syödä sormin...tosin maku oli näin hyvä, kaneli + banaani + vanilija toimivat hyvin yhteen :))

FAST Proteiinimysli

Meidän perheessä kuluu mysliä aikalailla maitorahkan ja raejuuston kaverina välipaloilla. Monet valmismyslit sisältävät vain helposti hirveitä määriä sokeria, tai jos ovat terveellisempiä, ovat aikalailla pahvilta maistuvia kuivia hiutaleita...No, nyt olemme kyhänneet mysliä itse, FASTin proteiinista ja valkuaisista tehtynä ravintoarvot saa kohdalleen ja makukin on vielä hyvä...Terveellisiä ja hyviä naposteltavia ei ole koskaan liikaa :D

Ensimmäinen pellillinen meni vuorokaudessa, kun huomasin olevani koko ajan käsi myslipurkissa ja mupelsin tuota paljaalteenkin, nam!

Proteiinimysli

2dl tattarihiutaleita
100g FAST Bake and Cake proteiini, suklaa
6 valkuaista
5 rkl maapähkinävoita ( suolaton, sokeriton )
makeutusainetta halutessa
1/4 tl ruususuolaa
50g mantelirouhetta

Sekoita kuivat aineet keskenään.
Sekoita toisessa astiassa valkuaiset ja maapähkinävoi kevyesti käsin vatkaten.
Yhdistä.
Tavoittele taikinassa kosteaa koostumusta, joka pysyy vaivatessa kasassa, lisää tarvittaessa A)valkuaista B)maapähkinävoita.
Murustele pellille leivinpaperin päälle.
Paista 225 asteessa 10-15 min, kunnes mysli rapeaa ja KEVYESTI paahtunutta ( mutta kuitenkin kuivaa).
Ripottele jäähtyvän myslin päälle vielä halutessasi hieman ruususuolaa ( itse pidän makean ja suolaisen yhdistelmästä myslissä ).
Lisää valmiin myslin joukkoon halutessasi vielä pähkinöitä, kuivahedelmiä, siemeniä, tms.
Anna kuivua hyvin, älä säilö liian nopeasti ilmatiiviiseen astiaan, myslissä ei saa olla kosteutta!
Hyvin kuivuneena mysli säilyy oman kokemuksen perusteella useamman viikon :))
Nauti hyvällä omallatunnolla :))

Selkätreeniä

Tänään tuplatreenipäivä, vuorossa selkä :) Nämä kahden treenin päivät ovat kyllä parhautta, kakkostreenin aikana pääsee aina rennosti kikkailemaan ja kokeilemaan eri kulmia ja lliikkeitä, kun tarkoitus on vain pumppailla kohdelihas loppuun.

Aamusta kävimme treenaamassa Sampon kanssa raskaamman perustreenin. Salilla oli jo aamusta todella kuuma, ja vaikka välillä tuntuu, että happi loppuu on tuntuma lihaksessa kyllä näin lämpimällä hyvä :)
Liikkeinä ylätaljaa leveällä vipuvarsikoneessa, tuossa pystyy tekemään jo hyvin sarjaa yli sadalla kilolla, kunhan joku ensin auttaa minut penkille alas noiden painojen kanssa :D Perään t-tankosoutua leveällä otteella, kapea veto ylätaljassa, kulmasoutu taljassa ja ylatalja lapiokahvalla.

Illasta sali oli tupaten täynnä, ja kaikilla näytti olevan totta kai selkäpäivä. No, muokkasin pelisuunnitelmaa kun sain valloitettua ristikkäisaljan ja teinkin koko treenin siinä. Hyvä pumppitreeni tulikin, vaihtelu on aina hyvästä. Liikkeinä oli alaspainallus tangolla, facepull tangolla, kulmasoutu yhdellä kädellä, alataljasoutu viritelmä, latsiveto polviltaan, lisää kulmasoutua eri kulmavariaatiolla...

Selkä tosiaan on ollut yksi painopisteistä treenissä jonkun aikaa, ja itse aikakin näkisin kehitystä tulleen. Selkä on paksumpi, takaolkapää on selkeämpi, selässä enemmän ulottuvuutta kuin ennen. Hyvä :) Kohta pitää muuttaa treenijakoa ja pistää kiertävät spesilitaatio viikot, nykyinen treenirytmi aika armoton ja osalle lihasryhmiä joutuu antamaan kohta vähän höllää...

Viikonloppuna motivaattorina salillamme Kuntokeskus K&M:llä kävi Nicole Wilkins :) Pitihän tuosta napata taas kuva...

Treenikiri

Tämä blogger saa minut tällä hetkellä ihan raivon partaalle, tällä hetkellä en voi julkaista kaikkia kommentteja, enkä ainakaan vastata niihin...en anonyyminä, enkä google-tilin kautta :/ Hermot menee, eikä ymmärrys riitä kyllä tuon korjaamiseen...syvääkin syvempi huokaus. Eli älkää ihmetelkö julkaisemattomia kommentteja, tai vastausten viivästymistä -> teen parhaani kyllä :))

Mutta, tietokoneen kanssa tappelun lomassa on onneksi ehditty treenatakin. Muutama tuplatreenipäiväkin mahtui viime viikolle, mikä piristi mieltä taas kummasti :) Nyt on yritettävä saada intenssivinen treenijakso tähän väliin, kiriä takaisin kiireiden vuoksi "menetettyä" treeniaikaa. Vaikka ihan hyviä treenejä on ollut toki tässä kevään mittaan, niin täytyy sanoa, että kovempaakin olisi voinut treenata, tehokkaammin olisi voinut käyttää kevään. Tosin elämässä kun on muutakin, niin kompromisseja on tehtävä :))

Viikon napakin päivä oli takareisipäivä; aamupäivällä kavin tekemässä treenin raskaammilla painoilla, toistomäärät 8-10. Ohjelmassa sumoprässiä, reidenkoukistuksia istuen ja maaten, box-kyykkyä ja suorin jaloin maastavaetoa...ihan hyvän tuntuman sai ihan noin perusjumpalla :)

Iltapäivällä viimeistelin takareittä / pakaraa nyt pidemmillä sarjoilla, toistot 12-15, super- ja triplasarjoja. Liikkeinä mm. koukistuksia jälleen eri kulmilla, taljakyykkyä, yhden jalan sjmv, reidenloitonnusta, pakarapotkuja, yhden jalan prässiä ja ponnistushyppyjä leveästä syväkyykystä. Treenin lopussa takareisi oli jo sen verran hapoilla, että pyrki tarraamaan kramppiin supistusten aikana, mutta reippaana tyttönä painoin menemään. Ilta ja seuraava yö olivatkin sitten mielenkiintoisia, kun takareidet nappasivat kramppiin koko ajan pienimmästäkin koukistuksesta :D Eivät ole ennen noin ottaneet itseensä koskaan kyllä...

Pitää panostaa tosiaan tuohon lihashuoltoon ja neste- ja mineraalitasapainoon paremmin. Pienet krampit ovat vaivanneet nyt muutaman kerran aiemminkin muissa lihaksissa, mikä on minulle aivan uusi ilmiö...päivät ovat helposti niin kiireisiä, että tulee juotua välillä epäsäännöllisesti, ja kun syö siellä missä ehtii, sitä mitä ehtii, suolan saantikin on epätasaisinta aikoihin.

Tällä hetkellä treenityylini on muuttunut entistä enemmän supistavaksi ja hermottavaksi. Suhteellisen puhtaasti ja ajatuksella olen treenannut tosin aiemminkin, mutta viimeisen puolen vuoden aikana on jotenkin saanut aivan uudenlaisen yhteyden mielen ja lihaksen välille. Vastus on pienentynyt joissain liikkeissä, mutta tuntuma ja paine puolestaan kasvaneet. Tuo keskitetympi paine ja voimakkaampi supistus toki lisää tuota lihaksen riskiä uupua kramppiin asti, joten joutuu tunnustelemaan joissain liikkeissä kuinka pitkälle paineen voi viedä.

Treeni on tällä hetkellä kuitenkin todella mielekästä, juuri hyvän keskittymisen ja tuntuman vuoksi :) Tällä hetkellä priorisoin tosiaan olkapäitä, selkää, takareittä ja pakaraa. Jotkin muut lihasryhmät saavat osakseen vain muutamia ylläpitäviä työsarjoja viikossa. Kehon muokkaaminen on kyllä mielenkiintoinen ja haastava projekti, tässä oppii koko ajan uutta, ja vaatii itseltään ja fysiikaltaan koko ajan enemmän :)

Pitkästä aikaa :)

Tallessa ollaan yhä :) Aika rientää eteenpäin hurjaa vauhtia ja koneelle on ehtinyt vain satunnaisesti.
Vuorokausirytmiä on muokattu uusiksi työkuvioiden muututtua ja se on vielä hakemista. Vihdoin on kuitenkin kaiken kiireen keskellä ehtinyt ottaa myös hiukan aikaa itselleen ja saanut määriteltyä omia prioriteettejaan hieman uusiksi. Vaikka pidänkin siitä, että minulla on projekteja ja venyn aika pitkälle, niin on myös osattava välillä sanoa ei ja vain asetettava itsensä etusijalle.

Rentoutumista ja irtiottoa arjesta tuli otettua Prahan matkan merkeissä. Matkaseurana minulla oli rakas ystäväni Hanna. Matka oli sovittu yhdessä jo jouluna, ja nyt huhtikuun lopussa vihdoin lähdimme matkaan.

Praha oli vielä viehättävämpi kaupunki, kuin olin etukäteen odottanutkaan ja tuonne tulee varmasti palattua toistekin! Kevät oli siellä paljon pidemmällä kuin meillä ja tutustuimmekin kaupunkiin muutaman päivän vain kävellen. Parhaimmillaan tuli 16 tuntisia päiviä kun kirmattiin pitkin kaupungin mukulakivikatuja nähtävyydestä toiseen :D Mutta ehdimme nähdä kaiken, mitä halusimme ja kaupunki tuli jo hyvin tutuksi.

Katedraalit ja linnat olivat niin vaikuttavia, että ensimmäistä kertaa elämässäni henki kirjaimellisesti salpautui muutamaan kertaan ihan koska ne olivat kokemuksina niin uskomattomia. Visuaalisena ihmisenä muutenkin tuo arkkitehtuuri, taiteet ja käsinkosketeltava historia olivat vahvoja kokemuksia. Hannan kanssa matkustaessa tuli kohellettua sopivasti, naurettua vatsa kipeäksi ja irtauduttua totaalisesti hetkeksi töistä.

Prahasta kotiin palattuani sainkin sitten elämää suuremman flunssan, jota parannellessa meni yli viikko. En ole juuri koskaan kipeä, joten nyt kyllä raastoi hermoja sairastaa, kun olisi pitänyt palata töihin ja treenien pariin loman jälkeen. Olin niin tukkoinen ja yskin keuhkoja pihalle, että ei ollut kyllä mitään asiaa salille...eli totaalista treenitaukoa tuli sitten paljon pidempään, kuin olisin halunnut. Tuli ainakin lepäiltyä ja tankattua, kun on kipeä, ainut viihdyke on syödä hyvin :D

Nyt flunssa on vihdoin takana, ja on palailtu salille. Olen päässyt toteamaan sen mitä mieltä olen ollut aiemminkin : treenitauot eivät sovi minulle. Itselläni on aina ollut tunne, että mitä tiiviimmin ja säännöllisemmin treenaan, sitä paremmin palaudun. Jatkuva liikkuminen pikemminkin pitää minut liikkuvana, elastisempana ja toiminnallisempana. 

Tällä hetkellä kroppa on flunssan ja tauon jälkimainikeina niin rikki ja tukossa, ettei ole ollut koskaan aiemmin...enkä ole vielä edes päässyt treenaamaan lujaa. Joka paikkaa kolottaa ja särkee, lihakset kramppaavat, selkä on jumissa, polviin koskee jne :D Ihan säälittävää kun linkuttaa menemään kaikkea muuta kuin urheilullisen oloisena :))

Ehkä tämä tästä lähtee taas rullaamaan, kunhan kroppa alistuu taas kohtaloonsa ja pääsee treenirytmiin kiinni :) 

Siitä se olisi taas lähdettävä muokkaamaan...

Fitness Classic ja off season kuntoa :)

Viime viikonloppu meni siis myös meiltä Fitness Classicin hulinoissa :)
Itselläni oli vastuutehtävänä toimia Janni Hussin huoltajana. Janni on ystävä salin kautta, kävimme aikanaan samalla salilla Kouvolassa, jossa tutustuimme. Janni on lähipiiristäni aidoimpia, sydämellisimpiä ja vilpittömimpiä ihmisiä, ja olin mielelläni avuksi kun Janni pyysi huoltajaksi.

Huoltajan tehtävät olivat kohdallani helpot, Jannin meikki ja hiukset laitettiin sponsorin toimesta, itselleni jäi kilpailuvärien levitys ja yleinen opastus :) Janni sijoittui fitness-sarjassa kolmanneksi kovassa sarjassa. Olen ylpeä Jannista, joka suoriutui kilpailista hienosti, käyttäytyi kilpailupaikalla niin kannustavasti ja hyvän urheilijahengen mukaan, että siitä saisi moni kilpailija ottaa oppia. Ensimmäinen kilpailu Jannille, hyvä suoritus ja mikä tärkeintä : onnistunut itsensä ylittäminen ja haastaminen :)

Kaunis Janni !

Tästä viikosta alkaen olen keventänyt työtaakkaani. Aiemminhan tein useampaa työtä, vuorokaudesta olivatkin loppua tunnit ja oma aika ja itseensä panostaminen oli jäänyt aivan liian vähälle. Nyt rauhoitan elämää vähän, keskityn liian työnteon sijaan siihen mikä elämässä tärkeää ja merkityksellistä: rakkaat ystävät ja lähipiiri, treenit ja itsestään huolen pito fyysisesti ja henkisesti...

Ystäviä on ollut ikävä kaiken kiireen keskellä! Eilen pidinkin vapaapäivän ( ensimmäisen AIKOIHIN ) ja se oli pyhitetty rentoutumiselle. Rentoutumista oli hyvä selkätreeni, siivoaminen kotona, sisustaminen, kävelylenkki ystäväni Lauran kanssa ja illan istuminen vielä Tolosilla kera punaviinilasillisen. Oli ihan totuttelemista siihen, että teki mitä halusi, vain fiilispohjalta :)

Tänään endin kahvittelemaan myös rakkaan ystäväni Terhin kanssa :) Terhillä ja minulla samanlainen kuivan sarkastinen ja itseironinen huumorintaju, välillä tuntuu että se ei aina aukea ihan kaikille lähipiirissämme, niin julmaa läppää välillä heittää itsestään ;) Oli ihana höpöttää niitä näitä ja tulipa naurettuakin sen verran, että elinikä piteni taas hiukan :D

Puhuttiin mm. siitä mitä odotuksia joillain on tämän lajin / työn parissa ulkonäön suhteen. Kun avaan sanaisen arkkuni siitä, että painoa on nyt +20kg kisapainoon, aina välillä joku jaksaa heittää kommentin siitä, kuinka pitäisi siistiä / olla lajinomainen tms. Itse suhtaudun asiaan rennosti, enkä jaksa pingottaa, vaikka välillä joudun puremaan kieltäni, etten laukoisi napakoita kommentteja takaisin. Eiköhän se ole jokaisen oma asia, kuinka kroppaansa käsittelee ja missä massoissa haluaa olla. En itsekkään ol koskaan huomautellut alentuvasti tuttavieni kunnosta, mutta joillain tuntuu olevan joku sisäsyntyinen tarve avautua / kommentoida.

Tässä tämän hetken kuntoa, pistämpä vielä tuon alakropan, sitä harvoin tulee vilauteltua täällä. Ihan uhallakin jatkan edelleen samaan malliin, syön hyvin ja treenaan lujaa, ja viihdyn kehossani :) Kyllä tuo hanuri vielä oviaukoista mahtuu ;)