Proteiinileipää :)

Tekeekö ihan hirveästi mieli leipää?
Mitä jos tekisit siitä itse terveellisempää? Ohessa oma reseptini terveellisempään herkutteluun Hymiö smile Hiivaleipäjauhon voi vaihtaa gluteenittomiin jauhoihin tarvittaessa!

PROTEIINIVUOKALEIPÄ

40g kaurahiutale
50g FAST Pancake Mix, maustamaton
25g FAST Cook, Cake & Bake proteiini, maustamaton
170g hiivaleipäjauho
90g auringonkukansiemen
30g pellavansiemen
10g Chian siemen
20g pinjansiemen
2g sokeri
3g suola
20g leivinjauhe
-Lisää kuiviin aineisiin 3dl kylmää vettä, sekoita hyvin
-Kaada taikina voideltuun suorakaiteen muotoiseen leipävuokaan
-Paista uunin alatasossa 200*c n. 45min

Genetiikkaa vai kovaa työtä?

Tämän lajin parissa saa paljon palautetta totta kai ulkomuodostaan...välillä positiivisia kommentteja, välillä negatiivisia. Tiettyyn rajaan asti ymmärrän tarpeen kommentoida ja joissain tilanteissa rakentava palaute on jopa tervetullutta, totta kai. Mutta sitä en allekirjoita, että jos on valinnut keholajin, on ulkonäkö validi arvottamisen mittari ja esille tuotava asia joka tilanteessa...

Silloin kun olen lavalla, olen arvosteltavana. Käsittelen palautteen aina innostuneen odottavana: palautetta on toki kilpailusijoitus, sen kertaisen  kilpailun line upin linja / taso ja miten itse sijoittuu siihen, tuomareilta ja ympäristöstä saatava erillinen palaute koskien kisakuntoa / rakennetta / esiintymistä jne. Sen hetken olen tietoisesti arvioitavana.

Mutta kun poistun lavalta, silloin kun olen "offseasonilla", treenaan perustreeniä salilla  tai suoritan arkiaskareita salin ulkopuolella : tällöin en koe, että se miltä näytän olisi tärkein identiteettiäni määrittelevä tekijä.

Ajattelen toki fysiikkaani sen verran, että muokkaan sitä valinnoilla, painotan tiettyjä lihasryhmiä treenatessa, liikunnan ilon lisäksi rakennan kehoa kohti senhetkistä OMAA tavoitefysiikkaa. Mutta en koe, että olisin VAIN senhetkisen rasvaprosentin tai lihasmassan summa. Tässä lajissa fyysinen ulkomuoto kenties sen verran "provosoiva" tahtomattaan, että nousee liian vahvaksi määrittäväksi tekijäksi.

Siksi jaksan aina välillä ihmetellä kärkästä tarvetta antaa vahvaakin palautetta, jonka merkitys tuntuu olevan antajalleen suurempi kuin minulle. Hämmentävää, jos joku kokee häiritseväksi sen olenko liian iso / pieni / pehmeä tms. Oikeus mielipiteisiin toki, mutta olen pahoillani ( tai oikeasti en ole ): ne eivät kilpailutilanteen ulkopuolella ole olennaisia minulle...

Aiemmin olin tekemisessäni liiankin vaatimaton, nykyään pyrin antamaan itselleni kunniaa enemmän tehdystä työstä. Olen jokaisen muita mahdollisesti häiritsevän lihasgramman eteen tehnyt KOVAA treeniä, vuosikausia. Kaikkein raivostuttavinta on, kun tullaan vertaamaan tuloksia / tehtyä työtä, ja kuitataan kaikki kommenteilla " olet vain geneettisesti taipuvainen lihasmassaan ", tai "helppohan se on, jos se on geeneissä"... Ei, ei määrittelevä tekijä ole kohdallani genetiikka, vaan kova työ: pitkäjänteisyys, kivunsietokyky, kehon hallinta, mielen hallinta ja ne lukemattomat ja taas lukemattomat työtunnit salilla. 

Teen töitä salilla ihan itseäni varten. Treenaan huolellisesti, ajatuksella, tarkoituksenmukaisesti omien lähtökohtieni perusteella. Treenin ajan olen aivan keskittynyt omaan suoritukseeni. En pidä siitä, jos ajatus harhailee ja kontakti treenattavaan lihakseen herpaantuu.

Pyrin tekniseen, analyyttiseen, vahvaan urheilusuoritukseen. Olen parantanut tekniikoitani huimasti koko ajan, ja pyrin kehittymään tekniikoissa kerta kerralta. Ennenkaikkea treeni on minulle henkinen "flow"-tila, mahdollisuus tyhjentää mieli ylimääräisestä, fyysinen rasitus on henkisesti rentouttavaa ja paineita purkavaa.

Voi tehdä vaikka sarjan hauiskääntöä, esim. 3x8 toistoa...tai voi TEHDÄ ne esim.3x8 toistoa. Tämä on suuri ero salilla treenaajien välillä: ei mikään treeniohjelma tai suoritetut sarjamäärät itsessään kehitä, vaan kyse on sadoista pienistä nyansseista, joilla lihasta kuormitat / hermotat. Ja tämä on vahvuuteni. Rakenteelleni en lihasten liitoskohtien, mittasuhteitten jne. suhteen voi mitään, mutta muuten voin yrittää muokata kehoa: tärkein työkalu on tällöin mieli ja keskittyneisyys!

Salilla en riudo, remmo, riehu, voihki ja mekasta. Ulkopuolelle voi näyttää tekeminen hyvinkin eleettömältä ja siten kevyeltä. Mutta kontakti lihakseen on parantunut vuosi vuodelta, pyrin käyttämään lihasta maksimaalisesti jo ensimmäisessä toistossa, joka toistolla ajatus on vain lihaksessa : muutan tarvitteassa koko ajan tempoa, painopistettä tms. Yksittäinen toisto on parhaimmillaan krampin rajoilla, ja joissain lihasryhmissä ei voikaan supistaa niin huoleella kuin haluaisi, koska lihas kirjaimellisesti kramppaisi kiinni. Pää on yhtä kovilla kuin keho, treenin jälkeen en osaa sanoa, kuka oli salilla yhtä aikaa tms, Treenatessa en juttele muille, koska en pysty / halua havainnoida muuta. Minulle tämä sopii.

Haluanko tuoda esiin, että suoritan paremmin kuin muut?
En. Joka ikinen salipäivä pyrin nöyränä oppimaan jotain uutta, toivon pystyväni parempaan suoritteeseen huomenna. Juuri tämä nöyryys ja analyyttisuus on se, mikä pitää tekemisen mielekkäänä,  suoritus tuntuu aina uudelta.

Joku toinen ei tästä "nysväämisestä" saisi tyydytystä, joku kaipaa enemmän agressiivisuutta, suoraviivaista tekemistä ja tyydytystä vaikka puhtaatsi voimatasojen seuraamisesta ja raskaan mekaanisen kuorman liikuttamisesta. Se suotakoon: kunhan nauttii tekemisestä ja se palvelee omia tavoitteita.

Lajin parissa kaikki halutaan kuitenkin nykyään nopeasti, välillä liiankin nopeasti. Ympärillä saa seurata epäeettisiäkin valintoja, kehitystä haetaan kyseenalaisin keinoin. Kun tuon esiin oman eriävän mielipiteeni, saan vastaukseksi " se on epäreilua jos sinulla on 10 vuoden etumatka, on oikeus kiriä sitä kiinni"...niin, voihan asian nähdä noinkin. Vai olisiko niin, että ne jotka ovat sen 10 vuotta tehneet sitä kovaa työtä, ansaitsisivat sen mahdollisen eron esimerkiksi lihasmassan määrässä? Olisiko se työ, tekeminen ja juuri se hidas kehittyminen ja samalla henkisesti kasvaminen itse asiassa se olennaisin osa prosessia ja saavutettu fysiikka näiden sivutuote?

Tämän lajin parissa on vaara, että identiteetti on vahvasti kiinni fyysisestä habituksesta: arvotetaan itseä sen mukaan, miltä näyttää muiden silmissä ja kuinka paljon saa huomiota ympäristöltä. Ulkonäkö voi kuitenkin pettää: se kaunein ihminen ei välttämättä ole aina sisäisesti kaunein, lihaksikas ihminen ei se sisäisesti vahvin...

Toki itsekin olen vahvasti muokannut kehoani ja se on yksi itseilmaisun muoto, haen fysiikkaa joka tuntuu "omalta"...silti vaikka ulkoinen olemus herättäisi tunteita, se on aina vain pintaraapaisu ihmisestä. 

Kaikille meille tekisi hyvää välillä pyrkimys nähdä lähimmäisemme fyysisen ulkokuoren taakse...maailma olisi varmasti rikkaampi niin.

Pääsiäisen puuhastelua :)

Pääsiäisen pyhät menivätkin meidän tiimiläisillämme reippaillessa: lepuuttelun sijaan tiimiläisemme osallistuivat ryhmätreeneihin niin Lahdessa kuin Kouvolassa. Oli mukava huomata, että vaikka tiimipäivät asettuivat pääsiäisviikonlopulle, paikat päiville täyttyivät muutamassa tunnissa, eli meillä on kasassa kyllä todella aktiivista porukkaa :D

Tiimipäivät ovat aina verkostoitumista, samanhenkisten ihmisten mukavaa yhdessä tekemistä, omien rajojen koettelemista haastavissa treenikokonaisuuksissa ja hyväntuulista yhdessäoloa :) Tässä kuussa tiimipäivillä oli teemoina mm. olkapäätreeni, jalkatreeni muutamassakin muodossa, keskivartalotreeni, kehonhuoltoa putkirullauksella, teoriatietoa ruokavalion mukauttamisesta ja treenin erikoistekniikoista. Toivottavasti asiakkaat saivat uusia elämyksiä ja oivalluksia :)

FAST MILK SHAKE JÄÄTELÖ

FAST MILK SHAKE VANILJAJÄÄTELÖ

3dl rasvaton maito

1kpl vaniljatanko / vaniljansiemeniä.

2rkl glukoosisiirappi

3kpl keltuainen

2,5dl FAST PROTEIN MILK SHAKE vanilja

steviaa maun mukaan

Lisää kattilaan maito, glukoosisiirappi ja vaniljatanko / vaniljansiemeniä. Kiehauta kevyesti, sekoita joukkoon keltuaiset. Pidä miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen kunnes seos sakenee hieman, nosta jäähtymään, poista vaniljatanko.

Sekoita mukaan FAST PROTEIN MILK SHAKE tetra, maku vanilja. Maista, ja makeuta tarvittaessa / maun mukaan. Jäädytä jäähtynut seos jäätelökoneessa, tai pakastimessa (tällöin sekoita seosta muutaman kerran jäätymisen alussa).

Tämä jäätelölle hyvä peruspohja, johon voi lisätä maun mukaan esim. esim. marjoja, pähkinöitä, tummaa suklaata jne.

Tiimipäiviä

Viime viikot ovat tutusti täyttyneet töistä, asunnon sisustamisesta ja pienestä nikkaroinnista...vuorokauteen toivoisi usein lisää tunteja, mutta samalla sitä on kiireen keskellä kiitollinen, että päivät kiitävät eteenpäin tehden asioita joista nauttii :)

Töissä pääsee seuraamaan asiakkaiden onnistumisia ja matkaa kullakin kohti tavoitteitaan. Tämä laji on usein monella tavalla yksin puurtamista, niin kilpailijoille kuin ihan tavalliselle elämäntapamuutosta tekevälle kuntoilijalle. Siksi tiimiläisten tuki on monille tärkeää, ja olemmekin muodostaneeet hyvin tiiviin yhteisön monessa mielessä. Yksi tärkeä toimintamuoto on meille tiimipäivät, joita järjestämme tällä hetkellä noin kerran kuukaudessa erilaisin teemoin,

Tällä kertaa pidimme viikonloppuna tiimipäivät täällä Lahdessa, Kuntokeskus K&M:llä. Teemana selälle hermottavampia erikoistekniikoita, keskivartalotreenissä pääsimme mm.tekemään siltoja ja seisimaan päällä ja lopuksi vielä oli luentoaiheena metabolian parantaminen ( ravinto / treeni ). Odotan näitä päiviä aina itse kovasti, ne ovat korvaamattomia kohtaamisia ja useisiin asiakkaisiin niin läheinen suhde, että nuo ovat rentoja tapoja viettää vapaa-aikaa yhdessä pikemminkin kuin työtä minulle. Päivästä tuli taas ladattua akkuja täyteen monella tavalla, olen etuoikeutettu saadessani tehdä töitä tässä porukassa!

Kotona on pitänyt puolestaan kiirettä, kun Lahden seudun sanomalehdestä haluttiin tulla kuvaamaan asuntoani kevään sisustusnumeroon :) Viime aikoina on monelta taholta osoitettu kiinnostusta asunnon / sisustuksen suhteen, mikä on tuonut hymyn huulille - koti on kuintenkin minulle tärkeä, ja kodin laittaminen se harrastukseni fitness-gendren ulkopuolella, ja positiivinen palaute on ollut mukava ottaa vastaan. 

Minusta löytyy salilla ja töissä näkyvän tiukemman suorittajan ja pitkäjänteisen puurtajan lisäksi vastapainoksi se nautiskeleva puoli, mikä näkyy kenties juuri kodin laittamisessa ja hyvän ruoan arvostamisessa...elämässä saa ja pitää olla myös rentoutumista ja ihan vain hetkessä elämistä. Itsestään pitää pitää huolta ja elämän perusrunko tulee olla terveyttä ja hyvinvointia tukeva ja parantava, mutta en usko, että mikään on täysin kiellettyä. Ehdottomuus ei sovi minulle. Pyrin mielummin tasapainoon ja nyt tuntuu monessa suhteessa olevan balanssi kuin itsestään :)

Siinä missä minulle hyvää elämää on keskittynyt ja onnistunut urheilusuorite ja fysiikan kehittäminen itseäni varten, on sitä myös rauhoittuminen parhaassa seurassa kotona punaviinilasillisen ja maistuvan ruoan äärellä...kyse on vain mittasuhteista. Kun perusteet ovat kunnossa, jää myös itsensä hemmottelulle tilaa.

Päivitystä pitkästä aikaa

Tervehdys!

Siitä onkin vierähtänyt luvattoman pitkä aika, kun on ehtinyt päivittämään blogia viimeeksi...tämä kertoo hyvin omasta elämäntilanteesta tällä hetkellä: on todella kiireinen ja täysi vaihe elämässä.

Päiviä on täyttänyt uuden asunnon osto, remontointi ja muutto. Työkuviot ja lukemattomat työhön liittyvät projektit ja yhteistyökuviot. Mietin hetken, pitäisikö minun sulkea blogi, mutta kuitenkin nyt kun aikataulut ovat rauhoittuneet, päätin pyrkiä kuitenkin päivittämään kuulumisia tätäkin kautta :)

Tosiaan kaikki vapaa-aika on viime aikoina mennyt remontin ja sisustuksen parissa. Uusimme lähes kaikki pinnat nykyisessä asunnossani, mikä on pitänyt hyvin kiireisenä :D Nyt tämä projekti on jo selkeästi voiton puolella, ja välillä kotiin tullessaan malttaa jo istua alaskin ilman, että tarttuu maalipensseliin tai vasaraan...

Kiireen ja remontin vuoksi pidin vuoden vaihteessa myös elämäni pisimmän treenitauon: viisi viikkoa ilman treenin treeniä. Vaikka normaalisti en pidä kevyitä viikkoja tms, niin osaan kyllä priorisoida asiat tilanteen mukaan, ja tuolloin oli käytettävä aika tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Treeneihin paluu oli hieman takkuista, ei lihaspainetta, ei kunnon hermotusta...joutui hengittelemään syvään yhden treenikierron verran, mutta nyt taas keho tuntuu omalta ja treenit rullaavaat totuttuun tahtiin :) Elopainoa on kymmenisen kiloa viime lavapainoon, mutta ihan siistinä tuo kunto on kilomäärästä huolimatta pysynyt-onneksi.

Jonkin verran arvoin lisenssin hankkimista kuluvalle vuodelle: kunnon puolesta edessä ei olisi ollut kovin suuri urakka dieettiä ajatellen, mutta se dieetin asettuminen muuhun elämään oli ratkaiseva seikka kun päätin jättää tämän kisavuoden väliin. Aina kisaaminen syö kuitenkin muuta elämää, ja tällä hetkellä elämä niin täyttä ja rikasta, että haluan nauttia nimenomaan tästä muusta elämästä.
Fysiikan rakentaminen ja treeni on kuitenkin elämäntapa, eli käytännössä perustekijät arjessa pysyvät kuitenkin samana, :)

Tulevana viikonloppuna, ystävänpäivänä, luvassa rentoutusta ja liikutuksen hetkiä, kun rakas ystäväni Niina menee naimisiin! Näitä häitä onkin odotettu innolla, Niinan mieletöntä hääblogia pääset kurkistamaan TÄSTÄ.

Niinaanhan tutustuin alunperin työni kautta. Juuri tälläiset asiat ovat työni suurin rikkaus: olen tavannut uskomattomia ihmisiä, joista on tullut sydänystäviä. Ja siinä missä itse kenties personal trainerina pääsee vaikuttamaan joidenkin ihmisten elämään positiivisesti, niin myös itse olen saanut valtavasti takaisin. Näin aikuisena arvostaa yhä enemmän vilpittömiä, aitoja ihmisiä ympärillä. Tällä hetkellä siis olen monella tavalla onnellisessa asemassa, kun päivätyö on itselle inspiraation lähde ja rikkaus...

Ihana Niina ja minä syksyisellä Rooman matkalla :)

FAST jouluiset piparminttukonvehdit

FAST piparminttu-pudding herkku

Mikä sopisi paremmin jouluisten konvehtien mauksi, kuin piparminttu J

Ohessa resepti helppojen ja herkullisten pudding-konvehtien valmistamiseen:

200g Philadelphia-tuorejuusto 3%

60g FAST valkosuklaa pudding

30g turkkilainen jogurtti 7%

20g polka-piparminttukaramelleja karkeasti rouhittuna

vanilja-steviaa maun mukaan

(halutessaan voi myös taikinaan lisätä hivenen piparminttuaromia )

Sekoita ainekset keskenään, anna taikinan tekeytyä jääkaapissa hetki.

Pyörittele käsin taikinasta tiiviitä palloja (n.20kpl). Valuta päälle kuorrutteeksi sulatettua valkosuklaata, koristele haluamallasi tavalla. Anna kovettua jääkaapissa.

Säilytys jääkaapissa, säilyvät muutaman päivän.

Ihanaa joulunodotusta !