Tuntuu, että jokainen päivitys alkaa samalla tavalla: KIIRE! Tällä hetkellä tekemistä on niin paljon, että aikaa pysähtymiselle ja rentoutumiselle ei tunnu olevan ihan heti näköpiirissä...ja kun kiire saavuttaa tietyn rajan, on masentava tunne kun huomaa, että millään tekemisellä ei enää pysty kirimään aikatauluja takaisin. Onneksi minulla talleilla ihana työnantaja, joka pyynnöstäni järjesti nyt muutaman vajaamman työviikon, jotta saan asioita kasaan :) Ja onhan se totta, että pitää muistaa olla kiitollinen siitä, että minulla ylipäätänsä mahdollisuus tehdä monenlaisia asioita: olen terve, minulla tietotaitoa eri aloilla, joilla tällä hetkellä mahdollista ansaita toimeentulo...eivät mitkään näistä asioista ole itsestäänselviä...
Kaipaan kyllä päivää, jolloin ei tarvitsisi herätä aamuvarhaisella herätyskellon soittoon ehtiäkseen suorittää päivän aikana tuhatta ja yhtä asiaa...vaikka olen ehdottomasti tekijäluonne, venyn fyysisesti pitkälle, on jossain vaiheessa pakko myös hetkeksi hengähtää, antaa kehon ja mielen levätä.
Asunto alkaa olla nyt remontin suhteen voiton puolella, kyllähän tässä tekemistä ja sisustamista riittää vielä, mutta asuinmukavuus alkaa olla kohdallaan, tärkeimmät projektit suoritettu. Nyt olen käynyt treenaamassakin säännöllisesti. Muuton aikana tuli niin monen viikon tauko, että nyt priorisoin treenit aika korkealle ajankäyttöäni järjestäessäni. En niinkään fyysisen kunnon vuoksi, ei pieni tauko siihen vaikuta vielä, mutta henkisen hyvinvoinnin vuoksi on hyvä käydä salilla. Se lyhyt aika jonka otan treenaamiseen, on kuitenkin itselleni parasta rauhoittumista, silloin eivät ajatukset karkaile muualle ja saan hetken vain itselleni.
Muutamia kertoja ollaan Tolosen Lauran kanssa aloitettu päivä yhdessä aamuvarhaisella kävelylenkillä, siinä tutustuu Lahteen hyvin samalla, saa pirteän aloituksen päivälle ja saa purettua ajatuksiaan höpöttelemällä. Siitä sitten aamupalan jälkeen pikainen jumppa K&M:llä, ja loppupäivän voikin pyhittää muille asioille.
Päivät remontoin kotona pikkuprojekteja, juoksen asioilla, laadin treeniohjelmia ja ruokavalioita ja illaksi ajan Kouvolaan pitämään ratsastustunteja. Sieltä iltamyöhään kotiin, kenties vielä joulupipareiden paistoa ja koristelua ja sitten nukkumaan...Kyllä päivän saa hyvin kulumaan noin :))
Salilla olen vihdoin pienen sisäänajon jälkeen päässyt kiinni kovempiin treeneihin. Ihana tunne, kun kroppa alkaa tuntua taas omalta, napakkuus palaa lihaksiin pikkuhiljaa, selkä- ja niskakivut hellittävät. Omalle kropalleni ei käy pitkä kokonaisvaltainen lepo liikunnasta, pikemminkin tuntuu, että silloin jäykistyn ja joka paikkaa alkaa kolottaa. Säännöllinen liikunta pitää kehon toiminnallisena...
Jatkossa muiden treenauttaminen ja valmentaminen kohti erilaisia tavoitteita, tulee olemaan suurempi osa elämääni. Valmennusrintamalla uusia isoja projekteja ja yhteistyökuvioita, näistä lisää tuonnempana! Ensi vuosi näyttää siis todella haastavalta ja motivoivalta, odotan innolla mitä tulevaisuus tuo tullessaan :))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti