No niin, viime viikonloppu meni siis Tampereella, FASTin järjestämällä Milos Sarcevin treenileirillä.
Etukäteen valmistauduin kolmipäiväiseen leiriin syömällä reilusti koko viikon, olipahan energiavarastot täytetty :D
Perjantaina lähdimme siis Sampon kanssa ajelemaan kohti Tamperetta, illasta oli sovittu yhteinen kokoontuminen WFC:lle ja ohjelmassa oli yksi treeni tuolle päivälle.
Ensin kokoonnuimme hetkeksi kuuntelemaan Milosin filosofiaa ja treenimetodien perusteita. Milos on todella lämmin ja sympaattinen persoona ja heti alusta alkaen oli selvää, että leirillä on todella kannustava ilmapiiri.
Meidät jaettiin ryhmiin, joissa treenaisimme koko leirin läpi, omaan ryhmääni tulivat Minna, Elin ja Eveliina.
Ensimmäisenä treenivuorossa oli meillä jalat...p..kele. Se siitä pehmeästä laskusta...
Olin etukäteen eniten huolissani polvistani, jotka ryttyilevät esim. hackissa joka ei kuulukaan omaan treeniohjelmaani tuosta syystä, mutta selvisi, että vanhat ja raihnaiset polveni eivät olleetkaan lainkaan niin heikossa kuosissa kuin vanha ja raihnainen ristiselkäni ;) Liikevalikoima oli sellainen, että alaselkään tuli jäätävä paine jo treenin alussa, ja kaikki energia menikin siihen, että yritin vain löytää tuntuman jalkoihin ja päästä selkäkivun ylitse. Jossain vaiheessa avauduin "hieman" Terolle, joka reippaana yritti kannustaa sarjoissa, ja sai vastaukseksi tuossa vaiheessa, että "v...u, p..kele, jos sanon, että selkään sattuu, niin v...u,s....na,v...u siihen sattuu"...Terden ilmeestä oli luettavissa yhtä värikkäällä kielenkäytöllä, että hänelle oli sitten ihan sama sattuuko vaiko ei, ei kiinnosta ;)
Giant Seteillähän siis mentiin koko viikonloppu, liikkeet tehtiin todella tarkasti lihakseen jatkuvaa jännitettä hakien. Liikeradat olivat laajat, maksimaalisesta venytyksestä, maksimaaliseen supistukseen. Lihasta piti puristaa hallitusti, puristaa lähes kramppiin saakka. Painon siirtäminen/nostaminen piti unohtaa ja keskittyä vain työskentelevän lihaksen aktivointiin.
Jatkuvaa jännitettä haettiin todella hitailla toistoilla, hidas negatiivinen, ilman jännitteen katoamista työntövaiheeseen...puristaen....puristaen....välillä tehtiin toistot super slow tekniikalla, 10s alas, 10s ylös. Välillä pysäytettiin liike kesken liikeradan, raskaimmassa kohdassa ja jäätiin staattiseen pitoon, välillä jäätiin venyttämään lihaskalvoja toistojen välissä, välillä tehtiin nopeammalla tempolla, silti jännitys säilyttäen. Joka kierroksilla vaihdettiin liikkeitä, kahvoja, otteita, nopeuksia jne. Jos joku väittää, että giant setit ovat yksinkertainen tapa treenata, on väärässä. Monipuolisin ja varmasti lihasta TODELLA tehokkaasti aktivoiva treenimetodi. Parantaa keskittymisen vuoksi varmasti myös kehonhallintaa ja lihassupistusta jo siksi, että tekniikat tukevat lihaksen maksimaalista työskentelyä.
Pe ilta oli sen verran pitkä, ja lauantaina herätys niin aikaisin, että yöunet jäivät vähiin. Lauantaina ohjelmassa oli kaksi treeniä ja kaksi luentoa.
Lauantaina ryhmämme treenasi selän aamusta, ryhmän vetäjänä oli Milos. Tuo treeni oli kaikista treeneistä itselleni mieluisin, selkää on ihana treenata, ja tuon treenin aikana sai huippuhyvää opastusta tekniikoihin. Setti piti sisällään 18 liikettä, muutamassa vielä pudotuksia ja otteiden/liikeratojen muutoksia, eli hyvin sai selän pumpattua loppuun :) Yhteensä menimme neljä kierrosta, jokaisella kierroksella oli useia muuttujia liikkeissä/tekniikoissa. Alaselkä ryttyili hieman muutamassa liikkeessä, kuten T-tankosoudussa ja maastavedossa polvien tasolta, mutta muu kierto oli yhtä juhlaa :D TYKKÄSIN! Selkään olen aina saanut hyvän tuntuman ja sain hyvää palautetta liikeradoista ja fysiikasta.
Välissä luentoja treenitekniikoista ja ravinnosta. Todella mielenkiintoista, paljon työkaluja omia treenejä ajatellen. Giant setit antoivat paljon mietittävää, niin teorian, kuin käytännön kannalta. Ravintopuolesta pitää miltei kirjoittaa oma postaus, kokeilen itse nyt joitain muutoksia ruokavaliooni, avoimin mielin on kiva kokeilla tehdä asioita uudella tavalla :) Itse tyydyin lähinnä kuuntelemaan luentoja, mutta esim. Utti esitti todella hyviä kysymyksiä.
Sitten illalla toisen treenin pariin, nyt vuorossa kädet, valvomisvastuun sai Mentula. Käsitreeni oli treeneistä kevyin, vaikka puristus on hetken kovaa, ei käsitreenistä saa niin uuvuttavaa kuin isommista lihasryhmistä. Hauispainot olivat itselleni kevyet, joten jäin rauhassa tekemään todella hitaita toistoja ja supistin tunteella. Tekniikasta sain positiivista palautetta Milosilta. Oikean hauiksen sainkin muutaman kerran tarraamaan kramppiin, hauiksen keskitetty puristus helppoa. Tämä ryhmämme oli kiroiluvapaata vyöhykettä, kun Jari uhkaili minua vähemmän mukavilla seurauksilla jos v-alkuinen sana lipsahtaa, eli piti keskittyä tosissaan, ettei sadattele sarjojen aikana...
Olo oli aikas väsynyt illasta, ja uni tuli kyllä hyvin :) Seuraavana aamuna taas kukonlaulun aikaan treenaamaan, vuorossa takareisi/pakara. Jipijee, jalat olivat puupökkelöt vielä edellisestä treenistä ja kun olen muutenkin notkea kuin näkkileipä, en päässyt ihan kaikkiin liikkeisiin, muutin yhden kyykkyversion suorin jaloin maastavadoksi, niin helpotti. Tämä oli kiva treeni, en tehnyt hampaat irvessä, mutta ihan hyvän tuntuman sain loppujen lopuksi :))
Välissä oli luento kisaviimeistelyistä, joutui itsekkin selittämään epämääräisellä englannilla molempien kisakausien viimeistelyt lyhyesti ja sai niistä palautetta. Sain neuvoja kuinka vielä muuttaa viimeistelyjä jatkossa.
Viimeisenä treenivuorossa sunnuntai-iltapäivänä olivat olkapäät. Tätä olin etukäteen odottanut kovasti, ja hyvä treeni olikin. Vasen olkapää ei tykännyt pystypunnerruksista käsipainoilla yhtään, mutta heiluttelin ne menemään jotenkuten. Vasemman olkapään kiputilat ja kortisonipiikithän ovat jääneet minulta pois, kun olen luopunut kässäriversiosta, se jostain syystä vain heti ärsyttää tuota olkapäätä. Käsipainopunnerrukset ja niskan takaa punnerrukset eivät ole kuuluneet ohjelmaan kohta pariin vuoteen ja olkapää onkin ollut hyvässä kunnossa. Ei se tuosta muutamasta sarjasta onneksi nyt ärtynyt, vaikka tehdessä tuntuikin kipuilua.
Vanhuus ei tule yksin, sitä tuli muutamaan kerran mietittyä treenin aikana ;)
Olkapäätreeni oli jotenkin tuskaisin tehdä, vaikka huippuhauskaa olikin. Oli jo niin väsynyt kokonaisvaltaisesti ja olkapäissä paine muutenkin yleensä aika tuntuvaa, eli lopuksi oli niin puhki, että jo vipareiden tekeminen sivulle pelkillä käsillä oli suorastaan surullista rävellystä :D Piiskurina toimi tuolloin Olli, hyviä neuvoja olkapäätekniikoihin, muutamia uusia liikkeitä, hyvä treeni! Täällä ärräpäitä ei oltu kielletty, ja keskittymistä helpotti kun sai jupista itsekseen tehdessään neljännen kierron luoja ties kuinka monennetta toistoa ja kädet tuntuivat putoavan irti ;)
Kävin vielä Milosin luona tarkentamassa muutamaa aukijäänyttä kysymystä omasta fysiikastani. Korvaamatonta saada palautetta tuon tason valmentajalta. Kuulemma saan olla vielä suurempi, fysiikka kuulemma erittäin tasapainoinen, ei heikkoa kohtaa, sain palautetta lihaksen tiiviydestä ja laadusta, hyvästä rakenteesta. Kerroin, että Suomessa palaute koon suhteen välillä ristiriitaista ja keskustelimme siitä, että täällä haetaankin vähän erilaista fysiikkaa kuin kansainvälisesti. Kuulemma esim. jenkeissä arvostetaan lihaksikkaampaa fysiikkaa kuin täällä, mikä on tullut itsellenikin kyllä selväksi palautteista aiemmin. Milos tsemppasi kovasti, kävi lopuksi vielä sanomassa, että "älä koskaan anna kenenkään painaa itseäsi alas, usko itseesi ". Huipputyyppi :)) Näillä palautteilla porskuttaa pitkään!
Eli illasta ajo kotia kohti, hain vielä ison kasan syötävää kotiin illaksi, olo oli niin tyhjä. Napa täyteen ja uni tuli kyllä helposti...
Yhteenvetona: LOISTAVA viikonloppu. Opin paljon, sain mietittävää pitkäksi aikaa. Muutan osin ruokavaliotani ja treeniohjelmaani, eli ei suinkaan mikään vähäinen anti tuolta viikonlopulta!
Kiitos FAST ja Milos, kaikki treeninvetäjät ja leiriläiset :))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti