Tuplatreenejä :)

Nyt kun vihdoin kroppa tuntuu yhteistyöhaluiselta ja treeni kulkee, olen käynyt puntilla taas kahta kertaa päivässä. Ihana (ja kaivattu) tunne, kun pääsee vihdoin oikeasti ainakin elättelemään toivoa siitä, että treeni johtaa johonkin ja tekemisen tuoman hyvän mielen lisäksi tässä voisi kehittyäkkin sivussa...

Koko loppudieetin odotti kuin kuuta nousevaa tätä treeniaikaa dieetin jälkeen, kuunteli muiden kisaajien kokemuksia siitä, kuinka kroppa on täynnä energiaa ja vastaa ilmiömäisesti kaikkeen saamaansa treeniin...siksi olikin todella turhauttavaa, kun sitä tunnetta ei tullutkaan! Voimatasot eivät nousseet heti ennalleen, tuntuma oli täysin hukassa, kaikki tuntui vain kohtuuttoman raskaalle...

Tankkauksesta se ei kyllä jäänyt kiinni, sen verran keskittyneesti on tullu mätettyä ruokaa kisojen jälkeen :))
Treenivapaatakin pidin hetken alussa, myös unenlahjat palautuivat kisastressin helpottamisen jälkeen...jostain syystä kaikki silti oli uskomattoman tuskaista ja raskasta. Kai sitä oli enemmän väsynyt kuin oli arvannutkaan, kun palautuminen kesti pidempään. Nyt vihdoin olo onneksi normaali ja energinen :)

Viime aikoina on tullut paljon pohdittua myös dieettin ja kilpailemiseen liittyviä psyykkisiä tuntemuksia...vasta nyt kun touhuun on vähän välimatkaa, huomaa miten epäloogisia ajatusmalleja ja prosesseja on käynyt läpi tuon projektin aikana. Niistä kaikista ajatuksista pitää kirjoittaa ehkä oma postaus jossain vaiheessa...


Tänään kuitenkin kävin jumpalla kahteen otteeseen ystäväni Nooran kanssa. Ensin aamusta etujalkatreeniä; erilaisia variaatioita reidenojennukselle mittavat määrät, hack-kyykkyä ja loikkaharjoituksia. Hyvä treeni! Etureisipäivästä pidän itse aina enemmän kuin takareisi painoitteisesta päivästä, tänään myös sai onnistuneesti pikku siimajalat pumppailtua uuvuksiin :)

Illasta kävimme vielä tekemässä käsitreenin, supersarjoin aina samalle lihasryhmille. Itse suosin käsiteenissä supersarjoissa mielummin esim. kahta hauisliikettä peräkkäin liikeparina, kuin hauis- ja ojentajaliikettä supersarjana. Saan treenistä kaikin tavoin keskitetymmän (ja tuskallisemman), kun saan painaa aina yhtä lihasryhmää kerrallaan loppuun. Tehtiin treeni melko tiiviiseen tahtiin ja kädet olivatkin mukavan tukossa lopussa...

Hyvä treeniseura on kullanarvoista. Vaikka pääasiassa treenaankin yksin ja saan napit korvilla hyvän musiikin pauhatessa helposti hyvän sykkeen tekemisiin, on treenikaverin apu ja tsemppaus välillä suorastaan korvaamatonta! Sain Bodaus-lehden artikkelissa juuri mahdollisuuden kiittää kaikkia taustajoukkojani -mistä mahdollisuudesta olen kiitollinen- ja voisin lyhyesti esitellä näitä minulle tärkeitä ihmisiä myös täällä :)

Ensimmäisenä ystäväni Noora Huhtala. Noora toimi huoltajanani koko kisarumban läpi syksyllä ja huoltojoukkojen lisäksi Noora on ollut yksi tärkeimmistä treenikavereistani. Salillamme ei juuri treenaa kilpailevia tyttöjä, ja tosissaan treenaavat naiset ovat harvinaisuus ja tässä suhteessa Noora on harvinainen poikkeus!
On mukava treenata kun molemmat keskittyvät itse olennaiseen, sarjat viedään loppuun saakka, molemmilla riittävä "auktoriteetti" toistemme suhteen tsemppaamiseen ja tekniikoiden korjaamiseen.
Olemme oppineet toistemme "tavoille" salilla ja treenit sujuvat jouhevasti ja asenteella! Ja kaikki tuohan ei ole missään nimessä itsestäänselvää;  mikäli varmistajaan ei voi luottaa kesken kovan työsarjan, tai mikäli toisen treenimetodit poikkeavat täysin omasta tai mikäli treenin sijaan olennaisinta onkin keikistely salilla (tätäkin on nähty...) niin paremman setin saa silloin ehdottomasti vedettyä yksin! Noora on kuitenkin aina luotettavaa ja motivoitunutta saliseuraa, kiitokset Nooralle avusta!

Tämä viikko tulee olemaan taas yhtä ajelua akselilla Kouvola-Tampere, muutama välipäivä tulee väkisinkin treeneihin ja siksi jokainen onnistunut jumppapäivä tulee nyt tarpeeseen...

Mutta, nyt jottei palautuminen vain vaarantuisi aloitan virallisesti joulukauden täällä kotona ja korkkaan glögipullon ja mupellan "muutaman" piparkakun :D

Energistä viikonjatkoa kaikille!!!