Kisakausi takana

Päivitykset ovat jääneet luvattoman vähiin edelleen...Tiivis kisarupeama sai aikaan elämää suuremman uupumuksen, eikä energiaa riittänyt kirjoittamiseen, ja nyt puolestaan kisojen jälkeen on ollut niin kiirettä ihanan, odotetun arjen kanssa, ettei ole ehtinyt koneelle. Mutta nyt tähän väliin ainakin lyhyesti kisapostausta :)

Exposta siis tuomisina SM-finaalin viides sija :) Vaikka suoraan sanoen en missään nimessä omaan kuntoon ollut tyytyväinen kauden loppua kohti, sain arvokasta kilpailukokemusta ja kokonaisuutena kausi antoi enemmän kuin uskalsin toivoakkaan <3 Kokonaisuudessaan prosessi oli lopun raskaudestaan huolimatta todella antoisa! Kauden tavoitteena alunperin siis haave pärjätä tulokasluokassa ja ylipäätänsä henkisesti ylittää pelkoni nousemalla lavalle ja tuo toteutui. Yllättävintä oli kuinka paljon arvokasta tämä kisakausi toi välillisesti, uusia ystäviä, yhteistyökumppaneita ja kokemuksia. Olen kiitollinen siitä, että minulla oli mahdollisuus kokea kaikki tämä!

Kauden loppua kohti alkoivat tosiaan voimat olla vähissä niin henkisesti kuin fyysisesti, kroppa kävi hitailla ja olin jo valmiiksi lannistunut ennen Expoa. Kävin valmentajan kanssa keskusteluja siitä, kuinka en löytänyt motivaatiota nousta lavalle, viimeisellä viikolla lakkasin nukkumasta ja pää kävi ihan kierroksilla...kuitenkin kun olin jo niin pitkälle jaksanut, tuntui mahdottomalta jättää SM kilpailut väliin, joten sinne mentiin :)

Ja kyllähän tuo oli kilpailuna korvaamaton kokemus, ja yllättävää kyllä, alkukilpailussa jännitin vähemmän kuin kertaakaan aiemmin, jopa hymyilin huomaamattani välillä ;) Suuri kiitos siitä, että lavalla olo oli miellyttävää, kuuluu ihanalle Carita Riiheläiselle: Carita, kiitos tsempistä! Lajin parissa ei varmasti ole toista noin suurella sydämellä kilpaileva:  kanssakilpailijan tsemppaaminen kesken kilpailun lavalla on osoitus sellaisesta urheiluhengestä, jota tämän lajin parissa soisi olevan enemmänkin. Kiitos Carita <3 Ja Caritalle suunnattomasti tsemppiä PM-kilpailuihin, upea fysiikka ja suurenmoinen persoona, body fitnestä parhaimmillan :))

Hiustyyli vaihtui koko ajan, nuttura oli ihanan huoleton ja helppo ratkaisu :)

Koutajoen Samuli oli korvaamaton huoltoapu ja tsemppari huoltajani Huhtalan Nooran lisäksi, kiitos!

Heti luokan jälkeenhän pääsin doping-testattavaksi, mikä -oikeasti- piristi mieltä todella :) Ystäville ja huoltojoukoille se tosin oli vähemmän hauskaa, kun joutuivat odottamaan pari tuntia vapautumistani, jotta pääsimme porukalla syömään. Itse olin niin motivoitunut ja pirtsakka näytteenantaja, ettei ihan heti ole kuulemma näkynyt toista samalla asenteella :D

Nyt on siis palattu arkeen, olen koko viime viikon pitänyt suunnitellusti salitaukoa, välttänyt rutiineja ja impulssiivisesti antanut päivien sujua painollaan :) Olen käyttänyt tämän ajan ystävien kanssa, reissannut Tallinnassa, juhlistanut illanistujaisissa kulunutta kautta ja RENTOUTUNUT. Viime viikolla liikutuin useampaan otteeseen kun ystäväni olivat useammalla tavalla muistaneet minua, se kuinka ihmiset ympärilläni ovat myötäeläneet tätä matkaa on merkinnyt minulle todella paljon <3

Tällä viikolla vyöryin salille aiempaakin pehmeämpänä ja pyöreämpänä, nyt paluu sorvin ääreen taas ja maltillisempiin syömisiin! Tulevista treenikuvioista ja muista suunnitelmista myöhempänä, nyt unten maille niin huomenna jaksaa reippaana salille :))