Lappeenranta Body & Fitness

Päivitykset tahtovat jäädä vähemmälle kun kaikki arkiaskareet ovat ehtineet kasaantua tämän kisarumban vuoksi, eli kiirettä pitää...

Mutta, viime viikonloppuna kisavuorossaoli  siis Lappeenranta Body & Fitness. Etukäteen asetin itselleni tavoitehaaveeksi päästä kolmen parhaan joukkoon, ja se toteutui: kakkossija, :)) Kompastuskivekseni koitui taas jännitys ja heikohko esiintyminen, etenkin aamukilpailussa. Iltakilpailuun sain kuitenkin jo ihan hyvän vireen päälle, ja ensiimmäistä kertaa nautin jopa lavalla olosta, mikä tälläiselle esiintymiskammoiselle mieletön parannus aiempaan! Kun kuulutettiin sijani, en ollut pysyä nahoissani, niin helpottunut ja onnellinen olin! Pieni usko ja luotto alkaa kasvaa, että tulevina kausina on kannattavaa jatkaa kilpailemista, kehitettäviä osa-alueita siis riittää, mutta mikä sen mukavampaa kuin saada jatkaa tätä prosessia kun tiedostaa heikkouksiaan; olen itse itseni pahin vihollinen, kunhan saan vähän itseluottamusta, niin pystyn varmasti ylittämään itseni niin henkisesti kuin fyysisesti :)

Kisapäivän tekivät ikimuistoiseksi myös kaikki rakkaat ystävät, jotka olivat saapuneet kannustamaan minua katsomoon <3 Vilpitön kiitos kaikille teille, olen etuoikeutettu ja onnellinen siitä, että ympärilläni on niin hienoja ihmisiä! Teitte päivästä täydellisen :))

Seuraavassa muutamia kisakuvia :)

Takahuoneessa hengailu käy kyllä jo niin rutiinilla... sitä odottaa vain, että aika kuluisi mahdollisimman nopeasti, tuossa vaiheessa ei koskaan vielä jännitä, se iskee vasta lavalla :)

Onni on rakkaan ystäväni Nooran kaltainen huoltaja <3

Missään vaiheessa dieettiä en ole tuntenut itseäni vielä edes hoikaksi, mutta tuo pusero näyttää kyllä epäilyttävästi roikkuvan päällä :D Jonkinlainen kehonkuvan vääristyminenhän tässä on pikkuhiljaa tullut: muut kilpailijat puhuvat paljon siitä, miten on epämukava olla omassa kehossa kun on kisakunossa, itse olen yhä mielestäni todella pehmeä muihin kilpailijoihin tai ihan tavan täteihin verrattuna...Sitten sitä suorastaan hämmentyy välillä jos on joku kisakuva tms. jossa näytää hoikalta...tämä pitää lisätä sen pitkän listan jatkoksi jonka nimi on: "asioita joiden puolesta olen terapian tarpeessa" ;)

Nyt onkin sitten muutaman viikon tauko, sitten Expo :) Sen pyrin ottamaan jälleen kokemuksena ja  mahdollisuutena harjoitella esiintymistä. Lajin parissa tutustunut niin moniin kilpailijoihin, että odottaa tuota viikonloppua jo siksi, että pääsee jälleen tapaamaan tuttuja! Meillä pitkässä sarjassa poikkeuksellisen hyvä henki ja se tekee lavalle nousemisen helpommaksi :)) Kovasti tsemppiä ja jaksamista siis kaikille kilpailijoille vielä viime päiville!

Jumppapäivitystä :)

On sitä kisaamisen ohessa toki tullut vieteetyä aikaa salillakin :) Itse asiassa välillä tuntuu, ettei muualla ehdi käydäkkään kun tällä hetkellä tulee tehtyä kaksi punttitreeniä päivässä...

Muutamia kovia treenejä ehtii vetää aina viikon alkuun, ja loppuviikot ovat lähinnä tuollaista kevyttä satujumppaa. Kroppa on tällä hetkellä suhteellisen hyvän oloinen, ottaen huomioon sen, että lyhyessä ajassa tulee kisaa toisensa jälkeen...flunssa yrittää näköjään saada yliotteen aina alkuviikosta, ja viikon loppua kohti hellittää. Varmaan kisajännitys ja adrenaliini puskee kipeyden taka-alalle, ja hetkeksi kun rentoutuu taas kisapäivän jälkeen, alkaa nenä vuotaa ja kurkkuun koskee. Eipä tuo ole kuitenkaan juuri menoa haitannut...

Löysin uutta treenimusiikkiakin, mm. Disturbedin, Bullet For My Valentinen ja Three Days Gracen lisäksi punttiin saa hyvän sykkeen nyt myös seuraavalla:

Taas kokemusta rikkaampana...

Lauantaina vuorossa oli siis Oulu Body & Fitness. Vaikka matka oli pitkä, reissu sujui leppoisasti hyvässä seurassa :) Kisapäivälle sttui vielä syntymäpäiväni, ja sen sai viettää ainakin ikimuistoisesti!

Osallistuin siis BF +163 yleiseen sarjaan, joka samalla karsintakilpailu SM-kilpailuihin. Sijoituksen puolesta kisa meni hyvin, ja sai harjoiteltua taas lavalla olemista, mikä korvaamatonta. Muuten en omaan suoritukseeni ole tyytyvänen, ja tuon kilpailun jätänkin mielelläni ajatuksissa nyt taka-alalle.

Kisasta tekivät mukavan kuitenkin sarjamme muut tytöt, kiitos teille! Kuten kilpailun jälkeen tytöt totesivatkin: sarjassamme oli varmasti paras yhteishenki :)) Kovasti tsemppiä vielä kaikille kisaajille tuleviinkin kauden kilpailuihin!

Ai niin, menomatkalla Ouluun kohdalle sattui Pandan tehtaanmyymälä, jonne oli sitten IHAN PAKKO päästä :D Kisalaukut olivat siis täpösen täynnä lakritsaa ja suklaata ;) Kisapäivän iltana tuhosin tosin jo valtaosan noista...

Tämä viikko alkaa taas kovilla treeneillä, viikon loppua kohti selvä kevennys. Tähän tyhjennys/tankkausrumbaan on jo ehtinyt tottua, aika rutiinilta tämä tuntuu jo. Tälle viikolle onkin luvassa paljon treeniseuraa, hieno juttu! Saa upotettua ajatuksia hetkeksi ihan itse asiaan, eli treeniin!

Viikolla luvassa jälleen myös kehonhuoltoa ja hemmottelua, hierontoja ja ripsien laittoa :) Kilpailuihin minulle laittoi kauniit ripsienpidennykset Laura kosmetologihoitola BlackVanillasta. Voinkin suositella lämpimästi Kouvolassa kaikkia kokeilemaan BlackVanillan palveluja, todella hyvä ammattitaitoinen palvelu ja ripset ovat tosi näyttävät ja kauniit! :)

Mutta, nyt kutsuu päivän toinen punttitreeni, eli palailen myöhemmin! :)

Jyväskylä Body & Fitness

Ei niin väsynyt, mutta sitäkin onnellisempi...tuo on fiilis tällä hetkellä :)
Jyväskylästä siis tuomisina noviisien BF pitkän sarjan ykkössija...etukäteen en ollut edes uskaltanut ajatella mahdollisia sijoja, lähinnä toivoin, että selviäisin kunnialla ja että kunto olisi oman mittapuun mukaan hyvä...

Nyt olo onkin todella huojentunut, itselle asettamat paineet ovat poissa, tulokasluokka oli alunperin ainoa tavoite, kun se meni noin hyvin niin matka jatkuu kohti Oulua ensi viikonloppuna :) Tunnelma Ouluun valmistautumisessa onkin aivan toinen, nyt kaikki tuleva on vain uusia kokemuksia ja mahdollisuuksia parantaa kokonaisuutta ilman ylimääräistä jännitettä. Sain paljon hyvää rakentavaa palautetta tuomaristolta kisan jälkeen, ja niiden pohjalta painetaankin töitä tuleva viikko täysillä pyrkien parantamaan heikkoja osa-alueita. Tavoitteena on totta kai esittää parempi suoritus kuin mitä Jyväskylässä, toivottavasti siinä onnistuen :)


Värinä käytin Jan Tanaa. Alunperin oli tarkoitus levittää kaksi kerrosta väriä vasta kisapäivänä, mutta koska sain aiemmin Jan Tanan kosteusvoiteesta vahvan allergisen reaktion, saimmekin ohjeet levittää ensimmäisen kerroksen väriä jo perjantai-iltana, jotta olisi jäänyt aikaa vaihtaa väriä, mikäli iho olisi reagoinut. Onneksi mitään reaktiota ei kuitenkaan tullut, toinen kerros väriä vielä lauantai-aamuna ja se olikin siinä. Väristä tuli kahdella kerroksella aika tummahko, mutta itse pidin tummasta sävystä kyllä.

Aamukilpailusta minulla ei ole oikeastaan mitään muistikuvaa. Takahuoneessa olin vielä epäilyttävän rento, muut kilpailijat olivat todella mukavia ja ilmapiiri leppoisa. Lavalle mentäessä iski kuitenkin totaalinen paniikki, lihakset tärisivät holtittomasti (tai tuntui siltä, ei kuulemma ollut juuri näkynyt ulospäin), sydän hakkasi tuhatta ja sataa...jotenkin olen kuitenkin selvinnyt siitä, onneksi asentoja oli harjoiteltu niin paljon, että ne jopa tuossa mielentilassa sai kaivettua jotenkuten esiin :D

Minä ja Carita Riiheläinen.

Minä (taas) ja Annika Kivelä :)

Loppukilpailussa olikin vuorossa T-kävely...sekin meni jokseenkin usvassa, nyt sentään joitain sekuntteja pystyi jo rentoutumaankin...Oli ihan uskomatonta kun minut sitten kuulutettiin ykkössijalle, palkintojenjako on ainut selkeä hetki koko kilpailussa. Tuntui uskomattoman hienolle koko pitkän ja henkisesti raskaan prosessin jälkeen saada vahvistus sille, että on potentiaalia tässä lajissa. Treenaaminen on asia jota rakastan, josta nautin ja se että voisi olla hyvä sellaisessa josta nauttii suunnattomasti muutenkin on todella merkityksellinen asia. Etukäteen jännitin, jos rakenteeni esimerkiksi ei ole lajin vaatima, se olisi ollut asia jota ei olisi voinut työstää.

Kuva; Mike Siren www.pakkotoisto.com

Kuva; Mike Siren www.pakkotoisto.com

Kuva; Mike Siren www.pakkotoisto.com

Kuva; Olli Suominen

Kuva; Olli Suominen

Kuva; Olli Suominen

Kuva; Olli Suominen

Kuva; Olli Suominen

Kuva; Olli Suominen

Valmentajallani Teemu Elorannalla oli kilpailuissa myös toinen valmennettava, CBB:ssä kilpaillut Sami Pätäri, joka myös voitti luokkansa, onnittelut Samille! Tunnelma olikin katossa kotimatkalla, kisareissu ei olisi juuri paremmin voinut mennä :))

Kuva; Stephen Lee

Lauantai-illan sainkin syödä aivan vapaasti (ja otin siitä kyllä tehokkaasti kaiken irti), tänään paluu normaalirytmiin...nyt taas tyhjennellään viikko, treenataan alkuviikko napakammin, loppua kohti kevennetään. Asentoja ja esiintymistä edelleen työstettävä joka päivä. Paljon on asioita, joita minun pitää parantaa, mutta motivaatio on kohdallaan ja seuraavasta viikosta tuleekin varmasti ihan huippumukava! Pidin tyhjennysviikosta viimeeksikin, se oli dieetin parasta aikaa ja nyt taas sama hässäkkä edessä. Jännä nähdä, miten kroppa reagoi tähän näin nopeaan uuteen kisaan, mutta tuosta en stressaa, pikemminkin on mielenkiintoista seurata kuinka keho reagoi kaikkeen...


Loppuun kiitokset niille, joiden ansiosta kisadebyytti oli edes mahdollinen. En tosiaan yksin, omalla osaamisella olisi koskaan lähtenytkään kokeilemaan kisakunnon saavuttamista. Koko tämä prosessi on ollut monen tekijän summa, matkalla muutamia merkityksellisiä ihmisiä joiden panos on ollut korvaamaton.

Tärkein tekijä on ollut ammattitaitoinen ja omistautunut valmentaja. Kiitos Teemulle! On ollut hienoa kun on voinut koko ajan luottaa täysin toisen tietotaitoon, dieetti oli fyysisesti todella helppo, olen lisäksi Teemun valmennuksen aikana saanut fysiikkaani muutettua vuoden aikana hämmästyttävän paljon. Tässä näkyy sen merkitys, kun joku todella osaa limittää oikeanlaisen treenin ja ravinnon. Olen etuoikeutettu ja ylpeä saadessani työskennellä tässä Teamissa!

Kiitos myös huippuhuoltajalle, Huhtalan Nooralle! Itse kisapäivä oli minulle helppo, Nooralla on niin hyvin homma hanskassa, että pääsin itse ottamaan valmistautumisen suorastaan rikollisen rennosti...olit kullanarvoinen Noora <3

Samuli Koutajoelle; kiitokset henkisestä tuesta, ystävyydestä, myötäelämisestä ja huipputreeneistä!

Laura Toloselle; kiitokset rohkaisusta, avusta niin käytännön valmistautumisen suhteen kuin mentaalipuolella! Olen iloinen siitä, että olen saanut tutustua sinuun!

Sirpa Lauttaanaholle; kiitos asento- ja esiintymistreeneistä! Korvaamaton apu juuri tuossa osa-alueessa joka minulla heikoin lenkki :)

Biancanevelle; kiitos todella hyvästä palvelusta, kauniista bikineistä, kengistä, väreistä. Helpottaa huomattavasti kun saa kaiken tarvitsemansa yhdestä paikasta.

Leader; kiitos luottamuksesta ja kannustuksesta sekä ensiluokkaisista lisäravinteista! Laadukkaiden lisäravinteiden käyttö mahdollisti optimaalisen ravino-ohjelman. :)

Ja toietenkin olen kiitoksen velkaa kaikille rakkaille ystävilleni ja lähipiirilleni, jotka ovat jaksaneet kannustaa siitä huolimatta, että olen ollut hävettävän itsekeskeinen ystävä viime ajat :)) Ja tottakai suuri kiitos Sampolle, on ollut helppo dieetata kun toinen vieressä ymmärtää tasan mitä tämä laji on ja kannustaa ylittämään rajojani...

Kisavalmistautumisia, osa 2

Viimeistelyviikko onkin ollut yllättävän kiireinen, yhä tuntuu, että tunnit loppuvat päivästä kesken kun yrittää ehtiä saada kaiken aikaan. Osasyy tuolle on varmaan kyllä se, että olen kaikkea muuta kuin tehokas toimissani tällä hetkellä...kroppa tyhjenee hyvää vauhtia, paino ennätys alhaalla, olo ihan vetämätön ja pää lyö (normaaliakin enemmän) tyhjää...tuo kaikki kyllä pikemminkin piristää mieltä, mukava tuntea fyysistä uupumusta, se tekee tästä tekemisestä todellista ja toivon, että loppukunto tuleekin olemaan ok.

Flunssa junnaa yhä päällä, ei kuumeilua eikä nuhaa, mutta kurkku edelleen tosi kipeä ja paleltaa koko ajan. Mutta jos tuo pysyy tuollaisena, en ole huolissani, kunhan ei tule käännettä kipeämpään suuntaan.

Eilinen päivä valoi taas uskoa loppumetreille, kävin Lahdessa K&M:llä tapaamassa Tolosen Lauraa. Venyteltiin ja juteltiin kisa-asioista. Olen onnellinen saadessani tutustua noin upeisiin persooniin, Laura on inspiraation lähde monessa suhteessa! Kuten Laurallekkin sanoin, kävi kilpailuissa miten tahansa, on tämä prosessi antanut minulle jo niin paljon; uusia ystäviä ja kokemuksia, olen henkisesti ylittänyt itseni monella tavalla jo tähän pisteeseen saavuttaessa. Ja olen vilpittömästi kiitollinen niille ihmisille, jotka tekevät tästä lajista näin hienon!

Huomenna muutama kevyt pumppailu salilla, asentotreenit vielä, sitten kaupoille hankkimaan eväät viikonloppua varten. Ilta meneekin ruokia ja muita tavaroita pakatessa. Ja sitten onkin jo perjantai, ja auton nokka kohti Jyväskylää :)

Kisavalmistautumisia, osa 1

Nyt mennäänkin jo virallisesti kisaviikkoa...edelleen itse kilpailutilanne tuntuu epätodelliselta ajatukselta, mutta eiköhän se siitä muutu todelliseksi kun lauantaina kipittää jonossa lavalle :)

Tämä viikko siis kuluu ihan kroppaa palautellen...vaikka mieli tekisikin rasvanpolttomielessä riuhtoa menemään, ei se tässä vaiheessa kuin pahentaisi kuntoa. Jumppailun tarkoitus siis lähinnä palauttaa, pitää nestekiertoa yllä ja kovuutta lihaksissa. Päivään kuuluu 2 KEVYTTÄ treeniä, treenit sujuvat tiukasti valmentajan kirjallisten ohjeiden mukaan, etten karkaile ylisuorittamaan. Tarkoitus on, että saa vähän lämpöä päälle, mutta niin että kroppa ei rasitu.

Aamulla olo oli selvästi eilistä kipeämpi, kurkku tosi kipeä ja ääni käheä, palelsi ihan hulluna...päivän mittaan olo on kuitenkin parantunut paljon. En stressaa tuosta, ei se murehtimalla parane, pyrin vain entistäkin tarkemmin vielä pitämään mielessä, että nyt on tarkoitus antaa kropan levätä ja palautua/parantua...

Tämä päivä onkin mennyt puuhatessa pieniä juttuja, salikäynnit, syömiset ja asioilla juokseminen saivat päivän kulumaan ihan huomaamatta. Kävin illalla vielä kevyesti koiran kanssa vähän kävelemässä, mutta pidin tahdin todella maltillisena, lähinnä rentouduin napit korvilla löntystellessä.

Tänään olen kirmannut kaupoilla etsimässä kaikkea tarvittavaa kisoja varten, ostoslistalla oli mm:

-keittiövaaka ( vanha luottovaaka sanoi sopimuksensa irti ja olin joutunut punnitsemaan vara vaa'alla jonka käyttöominaisuuksiin paloivat nyt hihat lopullisesti...). Löysin vaa'an, ja mukaan tarttui myös taivaallinen SUKLAAleivontakirja -olen viime aikoina saanut vimman kerätä keittokirjoja- ja löysinpä kotiin myös torkkuvilttejä...sama ilmiö, kuin että jos menee nälkäisenä kauppaan ja vahingossa sortuu ostamaan herkkuja, niin jos menee kauppaan luihin ja ytimiin asti jäässä, huomaa poistuvansa sieltä kantaen vilttejä...

- pussilakanasetti hotelliin etteivät lähetä hotellin lakanoista laskua perästä, kun olen sotkenut ne Jan Tanalla...

-Vihreää teetä ja koivunlehtiuutetta...jospa auttaisivat nesteenpoistossa...

- kaikenlaista kosmetiikkaa kisameikkiä varten.

- rasioita kisaeväiden pakkaamiseen...

Päivän aikana ehdin myös vetää hauistreeniä ystävälleni Nooralle, harjoitella kävelyjä ja poseerauksia ja käydä solariumissa. Hyvä ystäväni Outi kävi lisäksi huoltamassa ruhoani kisoja varten ja kuunteli uhrautuvasti dialogini liittyen kilpailupäivän illan mahdolliseen herkkujen syömiseen, olen viritellyt tuonkin kuvion mielessäni jo ihan liian hifistelyksi, jotta saan TÄYDELLISIÄ hyviä juttuja syödäkseni kisan jälkeen :) Jep, ajatukset pyörivät aika vankasti ruokien ympärillä tällä hetkellä...

Loppuun vielä valokuvaaja Teemu Leppäsen otos, ihana saada tälläisiä erilaisia kuvia muistoksi :) Teemu on ihan huippukuvaaja, kiitos jälleen kauniista kuvista! Kiitos myös siskolleni, joka toimi maskeeraajana näissä kuvauksissa!

7 päivää jäljellä...

Viikko enää kisoihin, vähiin käyvät päivät kyllä...
Tämä onkin ollut monella tavalla raskas viikko, olen yrittänyt painaa vielä kovia treenejä sen 2 päivässä, muutama aerobinenkin tullut tehtyä hölkkäillen lisäksi. Ensi viikko kuitenkin sellaista himmailua, että sitten on aikaa palautella :) Toiveet ruhon muuttumisesta ratkaisevasti parempaan suuntaan saa kyllä tässä vaiheessa unohtaa, työ alkaa olla tehty. Nyt vain viimeistellään ja katsotaan sitten mikä jäi tulokseksi.

Tällä hetkellä on flunssa iskemässä päälle, kurkkuun koskee, nokka vuotaa ja paleltaa...yllättävää kyllä, tuosta en stressaa juurikaan, mielummin pari nuhapäivää nyt kuin ensi viikonloppuna, kyllä tämä tästä.

Tällä viikolla kävivät Kouvolan Sanomista tekemässä juttua meistä; valmentajastani Teemu Elorannasta ja kisateamistämme, eli CBB tulokkaisiin tähtäävästä Sami Pätäristä ja minusta. Mukava, että lajeista, niin CBB:stä kuin body-fitneksestä ollaan kiinnostuneita paikallislehdissäkin :)

Tämä tälläinen pikapostaus, nyt vähän uupunut ja kipeä olo: eli juon muutaman kupin kuumaa tetä ja rentoudun venyttelemällä :) Jatkossa yritän kirjoitella kuulumisia lähes päivittäin kilpailuihin saakka, ensi viikosta tulee itselle ainankin mielenkiintoinen kaikkine valmisteluineen!

Huomenna muuten Lahdessa jatkuvat Kuntokeskus K&M:n synttärit, eli kaikki Lahdessa päin liikkuvat  tervetuloa paikan päälle!