MIKÄÄN ei ole minulle niin vaikeaa, kuin jättää treenaamatta…vaikka teoriassa ymmärrän kyllä levon merkityksen, takaraivossa nakuttaa silti itsepäisesti ajatus, että enemmän töitä tarkoittaisi enemmän tulosta. Liian kovalla intensiteetillä ja liian tiheällä treenirytmillä kuitenkin luultavasti pikemminkin menettäisin lihasmassaa, altistaisin itseni loukkaantumisille ja joutuisin ylikuntoon…Välipäivät joutuu itselle määräämään tiukasti treeniohjelmaan, muuten ajautuisin helposti jatkuvan treenin kierteeseen. Kevyemmät viikot pidän kuitenkin kroppaa kuunnellen, niitä en syklitä erikseen. Mielestäni mikäli treeni kulkee ja energiaa riittää, kannattaa se käyttää hyödyksi, ja vastaavasti mikäli olo tuntuu vetämättömältä tulee treeniä keventää vaikka olisikin alun perin meinannut vetää juuri sinä päivänä superraskaan jalkatreenin :D
Mikäli olo tuntuu siltä, että ei ole palautunut riittävästi niin teen salilla ”paikkopäiviä”…teen tunnustellen esim. vatsoja tai pohkeita jotka kaipaavat minulla erityishuomiota ja käytän reilusti aikaa venyttelyyn.
Kaikkein vaikeinta on tuo riittävä lepo, treenata voi liikaa todella helposti :) Tsemiä treeneihin!
VastaaPoistaOman kropan kuunteleminen on tosi tärkeää ja hienoa, että olet löytänyt omasi ja kunnioitat sen tahtoa.
VastaaPoistaAinakin YRITÄN kuunnella kroppaa, siinä tosin vielä petrattavaa :) Treenin keventäminen ottaa niin lujille korvien välissä, että välillä meinaa mennä vähän kunnon / palautumisen kustannuksellakin raskaammaksi kuin olisi järkevää...Tässäkin toki tulee pikkuhiljaa nöyremmäksi :)
VastaaPoista